Tällä viikolla eduskunta kävi lähetekeskustelun lakialoitteesta, joka koskee neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n perustuslaista. Aloite sai alkunsa yli puoluerajojen, kun hallitusryhmien vetäjät, pääministerin johtama “kolmen kopla” ilmoitti viime elokuussa, että mitään kansanäänestystä ei tarvita. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Arja Alho (sd.), yhteensä sen takana on 50 edustajaa. Uskon, että se voi saada lisää tukea, kunhan perustuslakikeskustelu kunnolla alkaa. Tämä tapahtuu ensi syksynä, jolloin hallitus antaa eduskunnalle perustuslain voimaansaattamisesityksen. [:]

Keskustelussa kiinnitettiin huomiota kysymykseen, joka saattaa vielä vaikuttaa aloitteen kohtaloon. Jos EU-perustuslaki osoittautuisi perustuslakivaliokunnan  mielestä olevan ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa,kansanäänestys olisi yksi tapa lisätä päätöksen demokraattista oikeutusta.

Pääministeri Vanhanen kommentoi keskustelussa aloitetta todeten, että sen perusteluissa korostetaan unionin muutosta aina liittymisajankohdasta ja edellisestä kansanäänestyksestä alkaen. Vanhasen mukaan uutta perustuslakia on verrattava paljon tuoreempaan Nizzan sopimukseen. Muutosta siitä lähtien hän piti niin pienenä, ettei kansanäänestykselle ole siitä näkökulmasta tarpeellisena.

Keskustelussa aloitteen kannattajat olivat toista mieltä. Perustuslaki muuttaa  nykytilaa luovuttamalla unionille merkittävästi uutta toimivaltaa mm. kauppa-, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä oikeus- ja sisäasioissa. Asiaa ei muuksi muuta se, että monet näistä muutoksista ovat toivottavia.

Itse toivon, että Suomessa siirryttäisiin uuteen perustuslakikulttuuriin, jossa kansallisen toimivallan luovuttaminen tapahtuisi vain kansanäänestyksen kautta. Tällöin olisi luotava esim. Tanskasta tuttu tapa, jossa eduskunnan päätös alistettaisiin kansalaisten hyväksyttäväksi tai hylättäväksi.

Yleisesti lakialoitteen lähetekeskustelussa katsottiin, että kansanäänestys myös edistäisi kansalaisten kiinnostusta ja ymmärrystä perustuslaista. Käytävällä törmäsin kokeneeseen kollegaan, joka ei ollut aloitetta allekirjoittanut. Hän totesi kuitenkin, että kansanedustajatkaan eivät vaivaudu perehtymään perustuslakiin, jos kansanäänestystä ei järjestetä. Joka tapauksessa asia on nyt eduskunnan käsissä. Paljon riippuu, miten vahvasti kansanäänestys saa tukea  kansalaiskeskustelussa.