On tervetullutta, että Animalia on ottanut tehdäkseen nyt käsillä olevan kirjan koe-eläinten nykykäytöstä ja sen vaihtoehdoista Suomessa. Tällaista oppikirjamaista materiaalia tarvitaan, jotta asenteet muuttuvat, ja kokeita koskevat valinnat tehdään entistä parempien tietojen pohjalta.[:]Euroopassa koe-eläinten käytön ongelmat on tunnustettu jo pitkään. Esimerkiksi kosmetiikan eläinkokeita varten hahmoteltiin yhteiset suuntaviivat jo vuonna 1976 (Cosmetic products: animal experiments, 76/768/EEC). Kuitenkin vihdoin tämän vuoden maaliskuussa voimaan astuneen kosmetiikkadirektiivin (7.) uudistus oli pettymys monille eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneille. Uuden direktiivin pohjalta eläinkokeilla testatun kosmetiikan myynti saadaan loppumaan vasta vuonna 2013 – jos silloinkaan. Kyseessä ei ole vain harvojen huoli: direktiivin valmistelun merkittävinä hetkinä suomalaisen europarlamentaarikon toimistoon suorastaan tulvi huolestuneiden kansalaisten kirjeitä asiasta.
Kosmetiikka-direktiiviä voidaankin pitää mielenkiintoisena esimerkkinä tapauksesta, jossa eläinten hyvinvointi on hyvin konkreettisesti asetettu vastakkain kaupan globaalin vapauttamisen kanssa. Eläinkokeilla testatun kosmetiikan myyntikiellon piti itse asiassa astua voimaan EU:n alueella jo vuonna 1998, mutta kiellon alkua lykättiin kahteen otteeseen. Lopulta komissio päätti tehdä uuden esityksen direktiivin muuttamisesta. Päällimmäisenä huolena oli, että myyntikielto olisi Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen vastainen. Uudessa esityksessä koko myyntikielto oli vesitetty testikielloksi, mikä olisi käytännössä vain siirtänyt kosmetiikan eläinkokeet Euroopan unionin ulkopuolelle.
Euroopan parlamentti piti tiukasti kiinni direktiivin alkuperäisestä hengestä, mutta kahden vuoden väännön tuloksena syntyneessä kompromississa todetaan selvästi, että direktiivin antia on syytä tarkastella WTO:n sääntöjä vasten, ja että vaihtoehtoisia menetelmiä hyväksyttäessä OECD:n näkemyksiin kiinnitetään huomiota. Aika näyttää, miten direktiiviä tullaan tulkitsemaan. EU:n jäsenmaiden on muunnettava direktiivin anti kansalliseksi lainsäädännöksi vuoden 2004 syyskuuhun mennessä. Suomessa uutta koe-eläimiä käsittelevää lakiesitystä odotetaan jo tänä keväänä.
Komissiolta ilmestyi juuri uusi tilasto Euroopassa käytettyjen koe-eläinten määristä. Nyt lasketut määrät ovat jo muutaman vuoden takaa, mutta mikäli trendi ei ole vaihtanut suuntaa, EU:ssa käytettyjen koe-eläinten määrä olisi laskemassa. Vuonna 1999 se oli ensi kertaa alle 10 miljoonaa (9,8 milj.). Luku on edelleen huomattavan suuri, mutta pienempi kuin komission ensimmäisessä EU-tilastossa raportoitu luku – lähes 12 miljoonaa (11,6 milj.). Lukuja pitää tarkastella kuitenkin kriittisellä silmällä, sillä kuten Teija Sepän tässä kirjassa julkaistussa artikkelissa todetaan, koe-eläinten käyttö on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti viimeisen viiden vuoden aikana etenkin geenimuunneltujen jyrsijöiden lisääntyvän käytön takia.
Onkin tärkeää muistaa, että ei vain eläinkokeita suoraan käsittelevä lainsäädäntö vaikuta koe-eläinten käyttömääriin. Komissiolta odotetaan parhaillaan esitystä EU:n uudesta kemikaalilainsäädännöstä. Sen pohjana on vuoden 2001 helmikuussa julkaistu valkoinen kirja. Strategian hyvänä tarkoituksena on tehdä ympäristöstä vähemmän kemikaalien kyllästämä ja siten ihmiselle turvallisempi. Potentiaalisena riskinä kuitenkin on, että tämä tulee lisäämään eläinkokeiden määrää, jos pitkään, ilman turvallisuudesta kertovia tutkimustuloksia käytetyt kemikaalit laitetaan testiin.
Uudessa hallitusohjelmassa eläinten oikeuksiin viitataan ympäristö-kappaleen viimeisissä lauseissa. Selvänä viestinä kuitenkin on, että hallitus aikoo toimia “aktiivisesti eläinsuojelulainsäädännön ja sen toimeenpanon tiukentamiseksi EU:ssa”. Hallitusohjelman mukaan myös “eläinkokeita vähennetään”.
Vuoden 1999 EU-tilastoissa Suomi sijoittuu koe-eläinten käyttäjänä kymmenenneksi. Erityisesti ryhmissä, jotka yleensä mielletään koe-eläimiksi, Suomen osuus on pieni. On kiinnostavaa katsoa, tuovatko Suomen panostukset bioteknologiaan alati nousevan piikin eläinkoetilastoihin, ja miten uusi hallitus pystyy – ja haluaa – kehitykseen toimillaan vaikuttaa.
