Ilmastonmuutos on globaalin ongelman malliesimerkki. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää sitä, että myös suurimmat kehitysmaat osallistuvat päästörajoituksiin ennemmin tai myöhemmin – ja mieluiten ennemmin. Meidän tuleekin kiivaasti miettiä tapoja houkutella Kiinan, Intian ja Meksikon kaltaisia maita osallistumaan ilmastotalkoisiin. Yksi välttämätön edellytys on se, että teollisuusmaat, jotka ovat koko ongelman alun perin aiheuttaneetkin, osoittavat ottavansa ilmastonsuojelun tosissaan. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia on valitettavan lyhytnäköinen ja kunnianhimoton. Miten saisimme vaikkapa Intian sitoutumaan päästöjen rajoittamiseen, jos edes Suomen kaltainen vauras korkean osaamisen maa ei vaivaudu yrittämään tämän enempää?[:]

Suomen omaa osuutta ilmastonsuojelussa vähätellään yleisesti. Usein vedotaan siihen, että jopa EU on maailman mittakaavassa pieni peluri, koska se ei voi yksin torjua ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen kaltaisen valtavan ongelman edessä kuitenkin kaikki maat ovat pieniä. Yksikään maa ei yksin pysty ratkaisemaan ongelmaa, vaan tarvitaan globaalia yhteistyötä. Emme kuitenkaan voi jäädä odottamaan, että maailman joka ikinen maa Guinea-Bissauta myöten yhtä jalkaa alkaa rajoittaa päästöjä, ennen kuin Suomessa tehdään jotain. “Älä kysy, mitä maailma voi tehdä maasi puolesta; kysy, mitä maasi voi tehdä maailman puolesta.” Meidän kannattaa keskittyä miettimään, mitä me suomalaiset voimme tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Onneksi me voimme tehdä paljon. Uusiutuvien energianlähteiden tuotantoa voidaan kasvattaa olennaisesti. Energiankäyttöä voidaan tehostaa merkittävästi. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää vauhdittamalla joukko- ja kevyttä liikennettä. Muutama konkreettinen esimerkki: Tekesin mukaan uusien kerrostalojen lämmitysenergian tarvetta voidaan Suomessa leikata matalaenergiatekniikalla vielä 70 % nykyisestä. Metsähakkeen lisäyksestä saatava energiamäärä voisi olla yhtä suuri kuin koko Helsingin kaukolämmön ja neljän Tornion terästehtaan sähkön tarve yhteensä.

Suomen valtavan kestävän energian potentiaalin täysimääräinen ja ripeä hyödyntäminen on perusteltua paitsi globaalin ilmaston, myös meidän suomalaisten työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja VTT:n tuore selvitys arvioi, että tuulivoimateollisuuden työpaikkojen määrä voisi Suomessa peräti yhdeksänkertaistua 18 000:een. Jos emme osaa hyödyntää kestävän energiatalouden potentiaalia, hukkaamme siis mittavia mahdollisuuksia työpaikkojen ja yritystoiminnan luomisessa.