Ihmisoikeudet ja demokratia – vain kauniita sanojako?

“Me teimme jo vallankumoksen, nyt on teidän vuoronne tehdä ajatuksellinen vallankumous. Peli ei voi enää jatkua samanlaisena”, sanoi libyalainen Farida Allaghi Euroopan kehitysyhteistyöpäivillä Varsovassa. Allaghi ja ministeri Heidi Hautala puhuivat tapahtuman ihmisoikeudet ja kehitys -paneelissa. [:]

Mikä on ihmisoikeuksien kannalta tärkeintä juuri nyt, kysyi keskustelua vetänyt toimittaja Tumi Makgabo panelisteilta.

“On lopetettava viattomien ihmisten tappaminen. Syyriassa on viimeisten kuukausien aikana tapettu tuhansia ihmisiä ja kansainvälinen yhteisö vain seuraa sivusta”, vastasi Rami Abdurrahman, Syrian Human Rights Observatoryn perustaja.

“Libyassa tärkeintä juuri nyt on saavuttaa turvallisuus”, totesi puolestaan ihmisoikeusaktivisti Farida Allaghi.

Ministeri Heidi Hautalan mielestä maailman pitäisi oppia arabikeväästä ja sitä seuranneista tapahtumista. “Hallitusten täytyy ymmärtää kansalaisyhteiskunnan rooli ja kuunnella sitä. Tässä myös EU-maat epäonnistuivat niin Libyassa kuin Syyriassakin.”

Virheet myönnettävä

Keskustelu kääntyi nopeasti sanojen ja tekojen väliseen ristiriitaan. Ihmisoikeusaktivisti Allaghi korosti, että vielä kahdeksan kuukautta sitten ketään ei kiinnostanut, mitä Libyassa tapahtui. Hän itse on toiminut oppositiossa 40 vuotta.

“Vallanpitäjät ja yritysjohto jonottivat Gaddafin ovella ja puhuivat samaan aikaan ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Korvamme ovat väsyneet tähän.”

Farida Allaghin mielestä on aika tehdä rehellinen arvio siitä, mikä meni vikaan ja kunnioittaa niin naisten kuin miestenkin ajatuksia arabimaissa.

“Me annoimme tämän maailman miesten hallittavaksi ja he sotkivat sen. Naiset olivat tervetulleita mukaan vallankumoukseen, mutta nyt meidät haluttaisiin sysätä takaisin keittiöön. Se ei enää onnistu”, Allaghi sanoi.

Tukea ihmisille, sanktioita valtioille

Onko demokratiaa sitten mahdollista viedä ulkoapäin, keskustelussa kysyttiin. Panelistien mielestä ei.

“Kysymys on siitä, miten voimme vahvistaa ihmisiä niin, että he voivat itse vaatia oikeuksiaan ja luoda oikeudenmukaisen järjestelmän. Hyvän hallinnon ydin on vallanpitäjien vastuu kansalaisilleen”, Hautala totesi.

Ulkopuolista tukea ja selkeitä kannanottoja kuitenkin tarvitaan.

“Me emme halua samanlaista sotaa kuin Libyassa oli. EU:n pitäisi painostaa Venäjää lopettamaan tukensa nykyhallinnolle”, Rami Abdurrahman sanoi.

Venäjän rooliin ja demokratiaongelmiin viittasi myös Heidi Hautala.

“Näyttää siltä, että Tunisiassa vaalien järjestäminen onnistui ensiyrittämällä. Sen sijaan Venäjällä 20 vuotta ei ole riittänyt tähän muutokseen ja vaalituloksen väärentäminen oli hyvin ilmeistä.”

Allaghin mielestä libyalaisten ensimmäinen voitto on se, että he pääsivät eroon diktaattorista. Tällä tiellä on jatkettava.

“Me emme voi odottaa apua lännestä, idästä, edestä tai takaa, vaan meidän on hoidettava asiamme itse. Häpeä meille, jos päästämme uuden gaddafin valtaan! Silloin me ansaitsemmekin sen.”

Teksti on julkaistu ulkoministeriön formin.finland.fi-palvelussa 16.12.2011.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy Euroopan kehitysyhteistyöpäivien verkkosivuilta.

Facebook
Twitter
WhatsApp