Heidi Hautala jätti 6.3. kirjallisen kysymyksen komissiolle alkoholituotteita koskevien sisämarkkinasäännösten aiheuttamista kansanterveysongelmista Suomessa. Hautala kysyi, aikooko komissio esittää alkoholin vähimmäisverokannan nostamista alkoholihaittojen kurissa pitämiseksi. “Euroopan Unioni voisi merkittävästi edistää alkoholin kansanterveydelle aiheuttamien haittojen torjumista määräämällä alkoholituotteille yhtenäiset, nykyistä korkeammat valmisteverot”, Euroopan parlamentin kansanterveysverkoston puheenjohtaja Hautala sanoo.[:]

Hautala kysyi myös, miten komissio suhtautuu Suomen mahdollisuuksiin jatkaa alkoholin tuontirajoituksia. Suomi joutuu kansanterveydellisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen, kun alkoholintuontia koskevista rajoituksistaan joudutaan kokonaan luopumaan vuoden 2004 alussa. Tilannetta pahentaa se, kun Viro hyväksytään EU:n jäseneksi 1. toukokuuta 2004.

“Suomella näyttää olevan tällä hetkellä vain huonoja vaihtoehtoja. Alkoholin kulutus ja kulutuksen aiheuttamat haitat kansanterveydelle paisuvat, laskeepa Suomi omaa alkoholiverotustaan tai ei”, Hautala toteaa.

Stakesin mukaan alkoholin kokonaiskulutus kasvaa Suomessa tuontirajoitusten poistuttua jopa 15 prosenttia. Tämä voi merkitä muun muassa alkoholikuolemien kasvamista 450:llä vuodessa, mikä on enemmän kuin Suomessa menetetään ihmishenkiä liikenteessä vuosittain.

“Alkoholin hinnanlasku Suomessa lisää ennen muuta pienituloisten kulutusta. Tähän ryhmään kuuluvat myös nuoret. Jäsenmaiden ministerit ovat aiemmin korostaneet huoltaan nimenomaan nuorten alkoholinkäytöstä”, Hautala huomioi.

Hautala muistuttaa myös, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklan 152 mukaan kaikissa yhteisön politiikoissa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Lisäksi EU-maiden ministerit ovat maininneet valmisteverot yhtenä keinona luoda kokonaisvaltaista strategiaa päätelmissään yhteisön strategiasta alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi. Päätelmät annettiin 5. kesäkuuta 2001. Samassa yhteydessä ministerit kehottivat komissiota aktiivisuuteen strategian aikaansaamiseksi.

Alkoholituotteiden verotuksen harmonisointi EU:ssa on epäonnistunut. Vuonna 1992 säädetyt vähimmäisverotasot olisi direktiivin ehtojen mukaan kuulunut tarkistaa jo vuoden 1994 loppuun mennessä, mutta niin ei ole tapahtunut.

“Vähimmäisverotaso on tällä hetkellä hyvin alhainen eikä viinillä ole vähimmäisveroa lainkaan. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että komissio huomioisi verotuksen kansanterveydelliset vaikutukset ja ryhtyisi pikaisesti toimiin verotason nostamiseksi”, Hautala sanoo. “Mikäli verotuksen harmonisoiminen kansanterveydellisistä lähtökohdista ei toteudu, Suomen ainoa mahdollisuus suojautua alkoholinkäytön haittojen paisumiselta olisi saada jatkaa alkoholin tuontirajoituksia.”

<b>Kysymys komissiolle 6.3. 2003</b>
Suomi, Ruotsi ja Tanska joutuvat luopumaan alkoholin tuontia koskevista rajoituksistaan vuoden 2004 alussa. Kun Viro hyväksytään EU:n jäseneksi 1.5. 2004, Suomi joutuu kansanterveydellisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen. Alkoholijuomat ovat Virossa selkeästi Suomen hintoja halvempia. Hintaero perustuu pääasiassa eritasoisiin veroihin. Alkoholihaittojen lukumäärä seuraa alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksia. Tutkimusten mukaan kokonaiskulutus kasvaa Suomessa tuontirajoitusten poistuttua jopa 15 prosenttia. Tämä merkitsee muun muassa alkoholikuolemien lisääntymistä 450:llä tapauksella vuodessa ja alkoholista johtuvien sosiaali- ja terveyspalveluasiointien kasvamista yli 500 000 käynnillä vuodessa.

Neuvosto on antamissaan päätelmissä yhteisön strategiasta alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi 5.6. 2001 korostanut huoltaan nuorten alkoholinkäytöstä. Tuontirajoitusten poistumista seuraava alkoholin hinnanlasku Suomessa lisää ennen muuta pienituloisten, siis myös nuorten alkoholin kulutusta. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklan 152 mukaan kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Neuvosto on päätelmissään 5.6. 2001 kehottanut komissiota tekemään ehdotuksia kokonaisvaltaiseksi yhteisön strategiaksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi ja mainitsee osatekijänä valmisteverot.

Direktiivin 92/84/EEC vähimmäisverotasoja ei ole direktiivin ehtojen mukaisesti tarkistettu vuoden 1994 loppuun mennessä. Euroopan Unioni voisi merkittävästi edistää alkoholin kansanterveydelle aiheuttamien haittojen torjumista määräämällä alkoholituotteille yhtenäiset, nykyistä korkeammat valmisteverot. Mikäli verotuksen harmonisoiminen kansanterveydellisistä lähtökohdista ei toteudu, Suomen ainoa mahdollisuus suojautua alkoholinkäytön haittojen paisumiselta on saada jatkaa alkoholin tuontirajoituksia.

1.Suunnitteleeko komissio aloitetta alkoholin valmisteveron vähimmäisverokannan nostosta ottaen huomioon alkoholinkulutuksen kansanterveydelliset vaikutukset?
2. Miten komissio suhtautuu Suomen mahdolliseen pyyntöön alkoholin tuontirajoitusten jatkamisesta?

Lisätietoja:
Heidi Hautala
Euroopan parlamentti
Rue Wiertz, ASP 8G-130
B-1047 Brussels
hhautala@europarl.eu.int
puhelin: +32-2-284 5446
fax: +32-2-284 9446