Valtionyhtiöt raportoimaan verojalanjäljestään

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on esittänyt, että valtio-omisteisissa yhtiöissä pitäisi puuttua selkeämmin veroparatiisien käyttöön. Työhön on omalla vastuualueellani tänä talvena jo tartuttu: omistajaohjauksessa valmistellaan yhtiöille raportointiohjetta verojalanjäljestä. Jatkossa voidaan saada tarkempia tietoja valtio-omisteisten yhtiöiden eri maihin maksamista veroista. Itse asiassa Itella, josta on viime päivinä puhuttu, oli raportoinut asiasta jo aiemmin.[:]Uutta on myös se, että valtion pörssiyhtiöiden vähemmistöosakkuuksia hoitava Solidium totesi jo viime puolivuotiskatsauksessaan, että yritysten veronjalanjälki on huomattavasti suurempi kuin yritysten maksamat tuloverot. Solidium katsoo, että yhtiöiden hallituksen tehtävänä on arvioida verostrategiaansa paitsi sääntöjen noudattamisen myös läpinäkyvyys- ja maineenhallintanäkökulmasta.

Vielä olennaisempaa on puuttua haitallisen verosuunnittelun syihin. Yritykset käyttävät hyväkseen lain suomia mahdollisuuksia esimerkiksi siirtohinnoitteluun. Siksi on hienoa, että veroministeri Urpilainen on tarttunut aiheeseen: hänellä on kaikki valtuudet halutessaan tukkia verojärjestelmän aukot.

Vaikuttamisen paikka on myös EU. Tänä keväänä EU:ssa hyväksytään tilinpäätösdirektiivi, jolla edistetään yritystoiminnan läpinäkyvyyttä. Ehdotuksestani Suomi on korostanut sitä, että avoimuuden lisääminen jarruttaisi kehitysmaiden pääomapakoa. Uusimpana EU:n painopisteenä ovat Euroopan komission toimintaohjeet veroparatiiseista ja aggressiivisesta verosuunnittelusta koituvien haittojen torjuntaan. Näiden ohjeiden toimeenpanossa pitäisi panostaa etenkin EU:n omaan OECD:ta tiukempaan veroparatiisimääritelmään.

Pääomapaon torjuminen auttaisi kehitysmaita pääsemään irti apuriippuvuudesta. Kansainvälisten arvioiden mukaan niistä virtaa veronkierron ja korruption seurauksena kymmenen kertaa enemmän rahaa kuin mitä maat saavat kehitysapuna. Siksi myös kehitysministerin salkussani olevan Finnfundin ohjeistusta veroparatiisien välttämiseksi on jo tiukennettu.

Globaalilla tasolla on lähdettävä peruskysymyksistä kuten veroparatiisin määritelmän selkeyttämisestä. Hallitusohjelman mukaisesti tuleekin edelleen selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön OECD:n kriteerejä tiukempi listaus veroparatiiseista. Tätä voidaan edistää myös Pohjoismaiden kesken.

(Teksti on julkaistu Vihreässä blogissa 10.4.2013.)

Facebook
Twitter
WhatsApp