Tänään 17.12. astuu voimaan EU-direktiivi, joka tuo lain suojaa väärinkäytösten ilmiantajille.

LuxLeaks ja Panaman paperit ovat osoittaneet, että väärinkäytösten ilmiantajat tarvitsevat suojaa kostotoimenpiteitä vastaan. Vihreät/EFA esitteli Euroopan komissiolle jo vuonna 2016 ilmiantajia suojelevan mallidirektiivin. Työ on vihdoin kantanut hedelmää!

Uuden direktiivin myötä ilmiannon häiritsemisestä tai ilmiannon suoranaisesta estämisestä tulee rangaistava teko. Myös yksittäinen työntekijä saa lisäturvaa, kun yritys ei voi haastaa ilmiantajaa salassapitosopimuksen rikkomisesta tai passittaa lakimiesarmeijaa kimppuun liikesalaisuuksiin, tekijänoikeuksiin tai kunnianloukkaukseen vedoten.

Olin vihreiden koordinaattorina, kun lakivaliokunta JURI valmisteli lainsäädäntöä. Lain toteutuminen on merkittävä voitto vihreille, sillä ryhmä valmisteli esimerkkilainsäädännön vauhdittaakseen komission työtä ja asian etenemistä muissa poliittisissa ryhmissä.

Uusi direktiivi tuo lisäsuojaa yritysten työntekijöille, virkamiehille ja myös yritysten ja viranomaisten toimintaa tutkiville toimittajille. Työntekijät hyötyvät myös käänteisestä todistustaakasta oikeudenkäynnissä, eli työnantajan on todistettava, ettei kostotoimenpiteitä ole tehty. Yritysten ja julkisen puolen työnantajien on puolestaan luotava toimiva järjestelmä, jotta työntekijät tietävät, miten toimia, kun huomaavat väärinkäytöksiä.

Aiemmin esimerkiksi suuren pankin työntekijä on joutunut miettimään tarkkaan, miten uskaltaa toimia, jos huomaa rahanpesua tai muuta laitonta toimintaa. Nyt työntekijöillä on mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytöksistä myös yrityksen ulkopuolisen kanavan kautta luottamuksellisesti.

Uusi laki koskee sekä julkista että yksityistä sektoria. Kaikkien julkisten toimijoiden ja myös yli 50 henkeä työllistävien yritysten on luotava kanavia, joiden kautta väärinkäytöksistä voi ilmoittaa.

EU:n jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa kansallinen lainsäädäntö ajan tasalle ja direktiivin määräykset voimaan.