Euroopan unionin ja Mercosur-maiden, eli Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn välinen kauppasopimus on herättänyt paljon huolta, koska sen arvioidaan pahentavan metsäkatoa ja lisäävän EU:n maataloustuottajien ahdinkoa. Myös mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista on syytä olla huolissaan.
Komissio ei ole tehnyt Mercosur-kauppasopimuksesta vaikutusarviota kestävän kehityksen tavoitteiden osalta, vaikka kauppasopimuksesta on neuvoteltu vuosia. Vihreä ryhmä päätti hankkia lisätietoa tilaamalla selvityksen. Selvitys vahvistaa jo aiemmin esiin nostettuja huolenaiheita. Toivon, että se herättäisi myös sopimuksen varauksettomat puolustajat pohtimaan, voiko Euroopan parlamentti hyväksyä Mercosur-sopimusta.
Selvityksen mukaan Mercosur-vapaakauppasopimus ei edistä kestävää kauppapolitiikkaa. Maataloustuotteiden tuonti EU-maihin kasvanee merkittävästi. Sopimuksella on merkittäviä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Se lisää hiilidioksidipäästöjä, metsäkatoa ja saattaa aiheuttaa ihmisoikeusloukkauksia. Sopimus voi haitata myös Mercosur-maiden talouden monipuolistumista sekä paikallisten ja alueellisten tuotantoketjujen ja kulutuksen kehittymistä.
Brasiliasta tuotavan kananlihan osuus kasvaa merkittävästi ja saattaa nostaa kasvihuonekaasupäästöjä kuudella prosentilla. EU-maat tuottavat jo tälläkin hetkellä sianlihaa yli oman tarpeen. Ylituotannosta huolimatta EU-alueelle tuotavan sianlihan määrä lähes kaksinkertaistuu Mercosur-sopimuksen voimaantulon jälkeen. Tämä hankaloittaa eurooppalaisten sikatilojen tilannetta.
Kauppasopimuksessa etanolin tuontikiintiö on 650 000 tonnia vuodessa. Kemianteollisuuden käyttämä etanoli voidaan tuoda EU-alueelle verovapaasti ja sen vuosikiintiö on 450 000 tonnia. Luvut ovat erittäin suuria nykyisiin määriin verrattuna. Etanolin raaka-aineeksi käytettävän sokeriruo’on tuotannon odotetaan kasvavan, kun kysyntä kasvaa. Brasilian, Paraguayn ja Argentiinan sokeriruo’on viljelyssä käytetään suuria määriä lannoitteita ja torjunta-aineita ja tuotanto kiihdyttää metsäkatoa. Myös lihantuotantoon liittyy samankaltaisia ongelmia. Viljelyalan kasvu johtaa metsien laillisiin ja laittomiin hakkuisiin sekä kasvavaan metsäkato-ongelmaan.
Brasiliassa on käytössä 150 torjunta-ainetta, joiden käytön EU on kieltänyt. Torjunta-aineita käytetään lähellä koteja, kouluja ja työpaikkoja, mikä aiheuttaa terveysriskin paikallisille asukkaille. Presidentti Jair Bolsonaron kaudella rankaisemattomuuden kulttuuri on vahvistunut ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoo tapauksista, joissa torjunta-aineille altistuneet asukkaat eivät uskalla raportoida tapauksista viranomaisille.
Elintarvikkeiden laatuvaatimuksissa ja esimerkiksi lihatuotteiden jäljitettävyysvaatimuksissa on eroja Mercosur-maiden ja EU:n välillä. Kauppasopimus voi johtaa useamman standardin markkinoiden kehittymiseen EU:ssa.
Huolena on myös, että valtioiden välinen riitojen ratkaisumekanismi, jota sovelletaan sopimuksen muihin lukuihin, ei koskisi kauppaa ja kestävää kehitystä. Jos näin käy, kestävän kehityksen säännösten toteutumista on vaikea varmistaa, eikä sopimusrikkojille voida asettaa kauppapakotteita.
