Heti alkuun hyviä uutisia: puhdasta vettä saa nyt noin 89 prosenttia maailman väestöstä – eli noin 6,1 miljardia ihmistä. YK:n lapsijärjestön Unicefin ja terveysjärjestön WHO:n uusi raportti kertoo, että näin on saavutettu yksi YK:n vuosituhattavoitteista, joiden päämääränä on vähentää globaalia köyhyyttä ja parantaa köyhien ihmisten elämää. [:]

Myös Suomi voi olla ylpeä saavutuksesta. Esimerkiksi Nepalissa ja Etiopiassa rahoitamme ohjelmia, joiden ansiosta köyhimmät ja heikoimmassa asemassa olevat ovat saaneet vesipisteen ja hygieniakoulutusta. Ohjelmassa kehitetty kyläyhteisöjen itse hallinnoima malli on osoittautunut niin tehokkaaksi, että Etiopiassa se ollaan ottamassa kansalliseen käyttöön.

Suomen uusi kehityspoliittinen toimenpideohjelma kannustaa hakemaan vastaavia, uusia toimintatapoja kaikessa toiminnassa. Työn on oltava strategista ja siinä tarvitaan eri toimijoiden välisiä kumppanuuksia. Kaiken lähtökohtana ovat ihmisoikeudet: myös köyhimmillä ihmisillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kehityksen määrittelyyn ja toimeenpanoon. Yhtä tärkeää on, että viranomaiset tuntevat heitä koskevat ihmisoikeusvelvoitteet ja ovat kykeneviä panemaan niitä toimeen.

Ohjelmassa korostetaan vihreän osallistavan talouden periaatteita, jotka tähtäävät inhimillisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tasa-arvon vahvistumiseen – luonnon kantokyvyn rajoissa. Samalla painotetaan tarvetta laajentaa kehitystä edistävien toimijoiden joukkoa. Julkisen kehitysrahoituksen lisäksi tarvitaan yhä enemmän eri politiikka-alojen välistä johdonmukaisuutta, yritysten panosta ja vastuullista yritystoimintaa. Nyt uudistetaan yksityisen sektorin yhteistyömuotoja niin, että ne tukevat kehityspoliittisia tavoitteita entistä paremmin.

Kehitysyhteistyön tavoite on tukea maiden kykyä rahoittaa ja edistää itse omaa kehitystään. Monissa maissa on valtavasti luonnonvaroja, joista vain pieni hyöty jää nyt maille itselleen ja koituu oikeudenmukaisesti kansalaisten hyväksi. Talouskasvu ei siis yksin riitä, vaan resursseja on käytettävä ekologisesti kestävällä tavalla ja niistä saatavien hyötyjen on jakauduttava tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

Avoimuus, hyvä hallinto ja oikeusvaltion periaatteet ovat perusta sellaiselle yhteiskunnalle ja toimintaympäristölle, jossa kansalaisyhteiskunta voi toimia vapaasti, yritykset voivat ennakoida toimiaan ja molemmat näistä voivat tukea yhteiskunnan kehitystä. Samalla ne takaavat sen, että kansalaiset sekä Suomessa että kumppanimaissa saavat tietoa kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista.

Kehityspoliittinen ohjelma syntyi laajan ja avoimen konsultaatioprosessin avulla. Tällä viikolla lopputulosta on esitelty sidosryhmille avoimessa keskustelutilaisuudessa. Keskustelua ohjelman toimeenpanosta jatketaan maanantaina 19. maaliskuuta Eurooppa-salissa. Tervetuloa mukaan!

(Kirjoitus on julkaistu Vihreässä blogissa 9.3.2012.)