Kahdenvälisen yhteistyön päättäminen Nicaraguan kanssa ei ollut helppo päätös, mutta suunta on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa, kirjoittaa kehtysministeri Heidi Hautala vastineessaan dosentti Jussi Pakkasvirralle Helsingin Sanomien mielipidesivuilla.[:]

Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen johtaja Jussi Pakkasvirta totesi mielipidekirjoituksessaan 9.3., ettei kehitysavun lopettaminen edistä ihmisoikeuksia Nicaraguassa. Kirjoituksessa viitataan hallituksen hyväksymään uuteen Kehityspoliittiseen toimenpideohjelmaan, jonka osana Suomi luopuu hallitustenvälisestä kehitysyhteistyöstä Nicaraguan kanssa.

Kahdenvälisen yhteistyön päättäminen Nicaraguan kanssa ei ollut helppo päätös, mutta suunta on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa. Suomi luopui suorasta budjettituesta jo edellisen hallituksemme aikana maan demokratiatilanteen takia. Suomi on jo vuosien ajan tuonut esiin huoliaan maan kehityssuunnasta, mutta – toisin kuin useimmat muut läntiset avunantajat – pyrkinyt jatkamaan yhteistyötä.

Erityinen huolenaiheemme on ollut maan demokraattisen tilan kapeneminen ja kehityssuunta. Olemme joutuneet miettimään, onko meillä riittävät perusteet kohdentaa huomattavia verovaroilla maksettavia kehitysapupanoksia yhteistyöhön tällaisessa tilanteessa. Suomen tulee toimia siellä, missä tuellamme voidaan saada eniten tuloksia aikaan.

Kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa kyse ei ole vain Nicaragua-yhteistyön muutoksesta vaan pyrkimyksestä uudistaa Suomen kehityspoliittista ajattelua ja toimintaa. Yhteistyötä keskitetään voimakkaasti, sillä kehitysyhteistyön määrärahat eivät ole kasvussa. Koska apumme ei riitä kaikkialle, Suomi kohdentaa jatkossa yhteistyötään erityisesti Afrikan ja Aasian köyhiin maihin. Latinalaisessa Amerikassa tuetaan jatkossa erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien vahvistamista.

On selvää, että useissa muissakin kehitysmaissa on ongelmia demokraattisen kehityksen, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kehittämisen suhteen. Keskeistä onkin arvio kehityksen suunnasta ja maan kehitystahdosta. Vaikeuksista huolimatta asteittain myönteiseen suuntaan etenevä yhteiskunta voi hyödyntää Suomen tukea todennäköisesti paremmin kuin maa, jossa oikeusvaltion toiminta vaikeutuu ja demokraattinen kehitys hidastuu.

Korostan, että Suomen ja Nicaraguan välinen yhteistyö jatkuu aktiivisesti useilla tasoilla. Maidemme suhteet ovat pitkälti syntyneet noin 30-vuotisen kehitysyhteistyön kautta ja asioista voidaan keskustella avoimesti. Suomi on hyvin kiinnostunut jatkamaan Nicaraguassa tukeaan kansalaisyhteiskunnalle ja ihmisoikeuksia vahvistavalle järjestötoiminnalle. Tätä voidaan tehdä esimerkiksi vahvistamalla tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ja osaamisen siirtoa sekä edistämällä yrityskumppanuuksia. Nicaragua on tärkeänä jäsenenä mukana Suomen edelleen tukemissa Keski-Amerikan alueellisissa yhteistyöhankkeissa, joilla edistetään mm. uusiutuvan energian käyttöä. Näistä yhteistyömahdollisuuksista käydään keskustelua suomalaistoimijoiden kanssa lähiaikoina.

Yhteistyö Nicaraguan kanssa siis jatkuu, mutta muuttuvin muodoin. Toivomme näin jatkossakin voivamme vahvistaa maan demokraattista kehitystä.

Heidi Hautala, kehitysministeri

(Kirjoitus on ilmestynyt Helsingin Sanominen mielipideosastolla.)