Euroopan parlamentissa hyväksyttiin tänään EU:lle ensimmäinen ilmastolaki. Lain tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen jää tuskallisen kauas, mutta ensi kertaa EU:ssa voidaan päättää päästövähennyksistä ilman, että yksikin jäsenvaltio voi sitä estää. Tämä on aivan merkittävä parannus, siksi äänestin lain puolesta.
Parlamentti olisi halunnut kunnianhimoisemman ilmastolain. Parlamentti tavoitteli 60 prosentin päästövähennyksiä, vihreiden tavoite oli 65 prosenttia. Jäsenmailla ei ollut halua tänään hyväksyttyä neuvottelutulosta enempään.
Vihreiden kädenjälki kuitenkin näkyy lopputuloksessa: EU:n hiilibudjetti vuosille 2030-2050 asettaa katon EU:n kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärille. Mitä enemmän päästöjä nyt, sitä vähemmän budjettia on jäljellä tulevaisuudessa. Hiilibudjetti ohjaa etupainotteisiin päästövähennyksiin. Toinen saavutus on päätös riippumattoman tieteellisen ilmastoneuvoston perustamisesta. Ilmastoneuvosto seuraa EU:n ilmastopolitiikkaa, tekee esityksiä ja valvoo, että EU toimii ilmastositoumuksiensa mukaisesti.
EU:n ilmastopolitiikan mittapuuna on oltava Pariisin ilmastosopimus, ei vähempi. Muutoin sysäämme liikkeelle dominoilmiön, jota ei voi pysäyttää edes radikaaleilla toimilla. On viitteitä siitä, että ensimmäinen keikahduspiste, arktisen kesäjään katoaminen, olisi jo käsillä. Kun vaarana on ilmaston kuumeneminen kahdella, jopa kolmella asteella, edessä on yhä pahenevia lämpöaaltoja, kuivuutta, tulvia, metsäpaloja, vesipulaa ja kiihtyvää lajikatoa.
Eurooppalainen ilmastolaki on oikeudellinen kehys, jonka nojalla synnytetään konkreettiset toimet eri osa-alueiden päästövähennyksille. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuntuu oivaltaneen, että kaikkiaan kyse on talouden ja yhteiskuntien syvällisestä muutoksesta.
Komission vakavuuden aste punnitaan jo heinäkuussa, kun se tuo meille lainsäätäjille Fit-for-55-pakettinsa eli mm. energiatehokkuutta, liikennettä, metsiä, päästökauppaa ja energiaverotusta koskevat lainsäädäntöehdotukset. Haasteita on joka alalla, mutta erityisen iso haaste on käynnissä oleva maatalouden CAP-uudistus, jossa vastustus on vahvaa. Ilmastotavoitteet edellyttävät koko globaalin ruokajärjestelmän uudistamista.
Jäsenmailla on omat kipupisteensä. Suomella se on metsäpolitiikka. Siellä taistellaan välttämättömiä muutoksia vastaan niin talousmetsien käsittelyssä kuin vanhojen metsien suojelussa, tutkimustiedosta piittaamatta.
Komission tuleva ilmastopaketti tarjoaa mahdollisuuden tehdä korjausliike ennen Glasgow’n ilmastokokousta. YK:n viime perjantaina uudelle kaudelle valittu pääsihteeriä António Guterres kehotti tänään Euroopan parlamentissa puhuessaan EU:ta toimimaan sillanrakentajina kehitysmaihin. Ne tarvitsevat valtavasti enemmän tukea ja rahoitusta selviytyäkseen ilmastokatastrofeista.
