“Gallen-Kallela oli kuin tämän päivän moderni eurooppalainen: voimakas kansallistunne yhdistyi eurooppalaiseen ja kansainväliseen ulottuvuuteen”, totesi ministeri Hautala avatessaan Gallen-Kallelan näyttelyn Pariisin Musée d’Orsayssa.[:]

Kehitysministeri Heidi Hautala, Akseli Gallen-Kallela -näyttelyn avajaiset Musée d’Orsayssa, Pariisissa 6.2.2012.

On monestakin syystä suuri kunnia olla avaamassa oman aikansa suuren eurooppalaisen taiteilijan Akseli Gallen-Kallelan näyttelyä nimenomaan täällä Pariisissa. Haluan onnitella ja kiittää Musée d’Orsaytä erinomaisesta valinnasta. Näyttely siirtyi tänne Helsingistä missä se on ollut menestys.

Gallen-Kallela oli sekä taitelijana että ihmisenä rohkea oman tiensä kulkija. Hän oli omaa aikaansa edellä ja avarakatseinen eurooppalainen jo kauan ennen Euroopan yhdentymistä. Lisäksi hän koki olevansa suomalainen ennen Suomen itsenäistymistä. Siten Gallen-Kallela oli kuin tämän päivän moderni eurooppalainen: voimakas kansallistunne yhdistyi eurooppalaiseen ja kansainväliseen ulottuvuuteen. Kotimaa, oma kieli ja kulttuuri ovat myös monelle meistä elämän tukipilareita, vaikka koemme kuuluvamme globaaliin laajaan kokonaisuuteen.

Gallen-Kallela maalasi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa eurooppalaiselle muutokselle ja kuohunnalle kasvot, kaupunkien ja maaseudun vastakohtien kirjon. Samalla hän nosti suomalaisen erämaan ja koskemattoman luonnon nousevan kansakunnan itsenäisyyden symboliksi.

Gallen-Kallelan eurooppalaisuus korostui myös hänen näyttelyissään ja kokemuksissaan Saksassa, Italiassa, Itävallassa, Englannissa ja monissa muissa maissa. Onkin luontevaa, että Gallen-Kallela -näyttely jatkaa Pariisin jälkeen matkaansa Düsseldorfin Museum Kunstpalasiin.

Ranska ja Pariisi vaikuttivat ratkaisevasti Gallen-Kallelan taiteellisen heräämiseen ja kypsymiseen. Vuosisatojen vaihteen Pariisi oli hänelle kuin kotikaupunki. Hän oli Julianin akatemian oppilas ja Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 Gallen-Kallelan koristelema Suomen paviljonki oli näyttelyn kirkkaita helmiä. Vuonna 1902 Gallen-Kallela kutsuttiin Ranskan kunnialegioonan jäseneksi.

Gallen-Kallelan laajan tuotannon monet vaikuttavimmat teokset syntyivät ja kypsyivät Pariisissa. Gallen-Kallela ikuisti Montmartren kukkulan ullakkohuoneessaan vuosituhannen vaihteen Pariisin elämää, katujen kulkijoita, kahviloita asiakkaineen sekä tietysti pariisilaisnaisia. Hän olikin mestarillinen ihmiskuvaaja, kaupunkien ja syrjäisen maaseudun asukkaiden ilmentäjä.

On kulunut noin sata vuotta siitä, kun Gallen-Kallela matkusti Pariisista Afrikkaan, nykyisen Kenian alueelle. Tuolloin 44-vuotias taitelija otti mukaan perheensä, mikä oli varsin poikkeuksellista. Kehitysministerinä minun on ollut ilo todeta Gallen-Kallelan perheineen suhtautuneen afrikkalaisiin hyvin arvostavasti ja solmineen ystävyyssuhteita paikallisiin asukkaisiin – mikä sekin oli poikkeuksellista tuona aikana. Arvostavan suhtautumisen kuvattaviin voi nähdä Gallen-Kallelan maalauksista. Gallen-Kallela ihastui värikkääseen maanosaan. Afrikan valo oli taiteilijalle suuri inspiraation lähde. Valon kirkkaus loistaa myös täällä esiintyvissä Gallen-Kallelan Afrikka-teoksista.

Taitelija palasi kuitenkin Suomeen, josta kantautui kaikuja itsenäisyyttä tavoittelevasta kansasta. Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Myös Gallen-Kallela oli rakentamassa uutta eurooppalaista valtiota. Hän suunnitteli Suomelle mitaleja, seteleitä, univormuja ja kunniamerkkejä, joista osa on yhä käytössä.

Gallen-Kallela oli kieltämättä oman aikansa kosmopoliitti. Mutta hän kunnioitti ja ikävöi pohjoisia juuriaan. Hän etsi erämaan rauhaa ja innostusta myyttisen Kalevala-eepoksen Suomen perinnemaisemista. Suomalainen luonto neljän vuodenajan värikirjossa näyttäytyy hänen lukuisissa teoksissaan.

Arvon vieraat ja Musée d’Orsayn väki ja kaikki tämän näyttelyn toteutumiseen vaikuttaneet: kiitän teitä lämpimästi siitä, että Gallen-Kallela on voinut palata yhteen kotikaupungeistaan. Gallen-Kallela herää uuteen kevääseen täällä Pariisissa, taidemaailman eurooppalaisessa keskuksessa.

Puhe ranskaksi:

Ministre du développement international Heidi Hautala
Akseli Gallen-Kallela – Une passion finlandaise.
Musée d’Orsay, Paris, le 6.2.2012

Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire d’Expositions et les représentants du Musée d’Orsay et les Museum Kunstpalast du Düsseldorf, Son Excellence, Mesdames, Messieurs,

C’est un immense honneur pour moi d’être ici, à Paris, afin d’inaugurer l’exposition sur Akseli Gallen-Kallela, grand artiste européen, très renommé en son temps. Je veux tout d’abord féliciter le Musée d’Orsay pour cet excellent choix et le remercier d’avoir accueilli cette exposition, qui se tient sous le haut patronage du Président de la République Française et de la Présidente de la République de Finlande. Les œuvres viennent directement de Helsinki, où l’exposition a rencontré un grand succès.

Akseli Gallen-Kallela était un artiste audacieux et original. Toujours à l’avant-garde, il était européen bien avant l’Union européenne. De même, il s’est considéré Finlandais avant que la Finlande ne devienne indépendante.

Ainsi Gallen-Kallela incarnait-il déjà à son époque un Européen moderne, tel que nous le connaissons aujourd’hui: esprit national solide associé à une dimension européenne et internationale. Il en est ainsi pour beaucoup d’entre nous; la patrie, la langue maternelle et la culture constituent notre identité, même si nous évoluons dans un ensemble global et plus vaste.

Gallen-Kallela a illustré le changement et les bouleversements en Europe qui ont eu lieu à la fin du dix-neuvième et au début du vingtième siècles. Ses peintures témoignent de l’abondance des contrastes entre la ville et la campagne. En même temps, il donne place à la nature et aux forêts finlandaises comme symboles de l’indépendance de la nation émergeante.

Les œuvres de Gallen-Kallela on été exposées en Allemagne, Italie, Autriche, Angleterre et dans beaucoup d’autres pays européens. L’artiste lui-même aimait voyager et il est donc tout à fait naturel qu’après Paris, cette exposition continue son parcours vers l’Allemagne pour s’installer au Museum Kunstpalast de Düsseldorf.

L’influence de la France et de Paris ont joué un rôle prépondérant dans l’éveil et le développement artistiques de Gallen-Kallela. Il s’est senti chez lui à Paris, le Paris du début du vingtième siècle. Il était alors inscrit à l’Académie Julian et il a décoré l’illustre Pavillon de la Finlande, l’une des perles rares de l’Exposition Universelle de Paris en 1900 (mille-neuf-cent). En 1902 (mille-neuf-cent-deux), l’artiste a obtenu la Légion d’Honneur française.

Quelques-unes des œuvres les plus impressionnantes de la vaste production de Gallen-Kallela ont été réalisées à Paris. Depuis sa petite chambre sous les toits de Montmartre, Gallen-Kallela illustrait la vie parisienne du début du vingtième siècle, les promeneurs dans les rues, les cafés et, bien sûr, les Parisiennes. Sa façon de peindre l’homme, les villes et les habitants des campagnes retirées était hors pair.

Mesdames, messieurs,

Plus de cent ans ont passé depuis le voyage qu’a fait Gallen-Kallela de Paris en Afrique, dans les contrées de l’actuel Kenya. L’artiste, âgé de 44 (quarante-quatre) ans à l’époque, était accompagné de sa famille, ce qui était alors très exceptionnel.

En tant que ministre du développement international, j’ai eu le plaisir de constater que l’artiste, ainsi que sa famille, ont eu énormément de respect envers les Africains. La famille Gallen-Kallela a noué des liens amicaux avec eux, ce qui était également exceptionnel à l’époque. Les tableaux mettent en valeur l’attitude respectueuse de Gallen-Kallela envers ses modèles.

Il est tombé amoureux de ce continent riche en couleurs. La lumière africaine lui était une importante source d’inspiration. Cette lumière est toujours visible dans les peintures que l’artiste a réalisées en Afrique, et qui sont exposées aujourd’hui ici, au Musée d’Orsay.

L’artiste est finalement retourné en Finlande, attiré par les rumeurs que ses compatriotes aspiraient à l’indépendance. Cette indépendance, la Finlande l’a obtenue en 1917 (mille neuf-cent dix-sept). Gallen-Kallela lui aussi a pris part à la construction de ce nouvel état européen. Il y a contribué non seulement par son œuvre artistique, mais également par la conception de médailles, billets de banque, uniformes et décorations, qui sont, pour une partie, toujours en usage.

Gallen-Kallela était sans doute un cosmopolite de son temps, mais ses racines étaient bel et bien ancrées dans le sol du grand Nord, qu’il respectait et qui lui manquait. Il a recherché le calme et l’inspiration dans le paysage mythique de l’épopée nationale finlandaise, le Kalevala. En effet, la nature finlandaise, avec ses quatre saisons hautes en couleurs, joue un rôle primordial dans ses œuvres.

Chers invités,

Je remercie de tout mon coeur tout le monde qui ont contribué à la réalisation de cette magnifique exposition: je vous remercie infiniment que l’artiste Akseli Gallen-Kallela est de retour dans cette ville qui lui était si chère.

Un nouveau printemps s’annonce pour Gallen-Kallela ici au Musée d’Orsay, ici à Paris.