Hallitus käsitteli tänään Euroopan unionin suunnittelemaa niin sanottua Älykkäät rajat -hanketta, jonka tarkoituksena on parantaa unionin sisäistä turvallisuutta ja helpottaa alueelle matkustavien pääsyä EU:hun. Rajavalvonnan uudistaminen on sinällään tarpeen. On kuitenkin varottava, että turvallisuuteen tähtäävät toimenpiteet eivät heikennä Eurooppaan matkustavien ihmisoikeuksia.[:]

Älykkäät rajat -hankkeessa on kaksi osaa: maahan- ja maastapoistumisjärjestelmä (EES) sekä rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP). Tarkoituksena on, että järjestelmät yhdessä korvaisivat manuaaliset tarkastukset rajalla näillä näkymin vuonna 2018. Unioni on varannut tähän yhteensä 1,1 miljardia euroa, joka ei kuitenkaan pidä sisällään kaikkia kustannuksia.

EES-järjestelmä antaisi rajaviranomaisille tietoa siitä, milloin matkustajat saapuvat ja poistuvat Unionin alueelta. Se kertoisi myös, ovatko alueelle matkustaneet ylittäneet oleskelulupansa voimassaoloajan. Euroopan komissio toivoo, että EES:n avulla laillisen oleskelun valvonta paranee ja rajanylitykset nopeutuvat.

Komissio on suosittanut, että EES-järjestelmään syötettäisiin ensimmäisen kolmen käyttövuoden aikana esimerkiksi matkustajan nimi ja passin numero. Siirtymäajan jälkeen ohjelmaan olisi tarkoitus syöttää myös kymmenen sormenjälkeä, joita säilytettäisiin järjestelmässä muiden tietojen kanssa 180 päivää. Tulee olemaan tärkeää ja mielenkiintoista nähdä perustuslakivaliokunnan kanta tähän.

RTP-ohjelma helpottaisi usein matkustavien pääsyä Unionin alueelle. Tämä koskisi esimerkiksi opiskelijoita, liikemiehiä ja ihmisiä, joilla on perhettä Unionin alueella. Ohjelmaan pääsy edellyttäisi neljän sormenjäljen tallentamista tietokantaan. Näin matkustaja saisi jopa viideksi vuodeksi kerrallaan oman yksilöllisen tunnistevälineen, jonka avulla hän voi ylittää rajan ilman erillistä tarkastusta.

“Älykkäät rajat” puoltavat monilta osin paikkaansa, mutta ongelmaton hanke ei suinkaan ole. Erityistä huolta herättävät tietoturvariskit. Vaikka matkustajilla on mahdollisuus tarkastella ja korjata tietojaan jälkikäteen, voivat virheelliset kirjaukset johtaa vakaviin seurauksiin. Erityisesti tätä olisi varottava heikoimmassa asemassa olevien, kuten turvapaikanhakijoiden, kohdalla.

Tulisiko sitten rajaviranomaisten lisäksi muun muassa poliisilla olla pääsy järjestelmään ja jos, niin minkälaisissa tapauksissa? Suunnitelmissa on, että tietoihin voisi päästä henkilöllisyyden varmentamiseksi, mutta mahdollisesti myös rikosten torjumiseksi. Vihreät ovat vaatineet, että pääsy matkustajien tietoihin tulisi sallia vain erityisen vakavissa rikosepäilyissä.

Onneksi nyt myös Suomen hallitus päätti, että pääsyoikeus rajataan EU:n perusoikeuskirjan ja tietosuojalainsäädännön periaatteiden mukaisesti kunnioittaen jokaisen oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen, henkilötietojen suojaa ja syrjintäkieltoa.

(Teksti on julkaistu Vihreässä blogissa 25.4.2013.)