Komissio julkisti eilen EU:n uuden kauppapolitiikan strategian Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka. Kauppapolitiikasta vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis on perehtynyt myös vihreiden ehdotuksiin, sillä kyseessä on EU:n vihrein kauppapolitiikka tähän mennessä. Uusi kauppapolitiikka ohjaa EU:ta kohti seuraavaa vuosikymmenen vaihdetta. Tätä hetkeä leimaa muuttuva, mutta samalla epävarma talous: globalisaatio, teknologinen kehitys ja digitaalinen murros, Kiinan nousu, ilmastokriisi ja luontokato sekä COVID-19 pandemia. Näihin kaikkiin haasteisiin komissio haluaa vastata.
Kauppapolitiikka tukee EU:n avointa, strategista autonomiaa. Tämä on tietoinen valinta. EU tekee omat valintansa ja muokkaa maailmaa ympärillään johtajuudella ja kumppaneitaan sitouttamalla, ei pakottamalla tai kiristämällä. Globaaleista haasteista polttavimmat, ympäristökriisi ja kasvava eriarvoisuus voidaan ratkaista vain avoimella, maailmanlaajuisella yhteistyöllä. EU:n tapa käydä kauppaa rakentuu monenkeskisyyden ja sääntöperustaisuuden varaan. EU onkin suurin kauppakumppani kaikkiaan 74 valtiolle ympäri maailman.
Kauppapolitiikka ei ole erillään muusta politiikasta vaan sen vahvistaa EU:n toimintaa kokonaisuutena. Sen tulee tukea EU:n Green Dealia ja hiilineutraalisuuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Uskon, ettei tämä jää pelkiksi sanoiksi, sillä EU valjastaa muutoksen tueksi koko kauppasopimustensa laajan verkoston ja tekee kestävästä kehityksestä painopisteen myös Maailman kauppajärjestön (WTO) uudistuksessa. G20-kumppaneilta edellytetään sitoumuksia esimerkiksi ilmastokriisin torjuntaan, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja metsäkadon torjuntaan, kestävään ruokapolitiikkaan ja kiertotalouteen. Komissio vaikuttaa viimein kuulleen myös vihreiden pitkäaikaisen vaatimuksen ja tulee arvioimaan, kuinka kauppasopimusten kestävän kehityksen lukujen tehokkuutta ja täytäntöönpanoa voidaan vahvistaa. Ensi vuoden alussa on päätösten ja toimenpiteiden vuoro.
Vihreyden lisäksi myös vastuullisuuden merkitys on ymmärretty. Tuotanto- ja arvoketjut tuottajalta eurooppalaiselle kuluttajalle ovat paitsi pitkiä myös haavoittuvia, minkä pandemia on osoittanut. Tulevaisuuden kestävä kauppapolitiikka edellyttää vastuullisia ja läpinäkyviä arvoketjuja. Komissio valmistelee lainsäädäntöä yleisestä ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (due diligence), ja mahdollisesti tulossa on erillinen esitys metsäkadosta ja metsäriskituotteiden kaupasta.
Erityisesti pakkotyön ongelmiin kiinnitetään huomiota. Komissio haluaa varmistaa, ettei eurooppalaisten yritysten arvoketjuista löydy pakkotyötä. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö vihreiden aloitteet tuottaneet tuloksia. Olemme pitäneet näkyvästi esillä sitä, että eurooppalaisetkin yritykset syyllistyvät uiguurien pakkotyön hyödyntämiseen Kiinassa ja että siirtotyöläisiä orjuutetaan Malesiassa meille covid-suojavälineitä vuorokauden ympäri tuottavissa tehtaissa.
Toinen kauppapolitiikan painopisteistä kestävyyden rinnalla on EU:n digitaalinen agenda. Tavoitteena on vahvistaa EU:n asemaa digitaalisessa kaupassa, teknologiassa ja innovaatioissa. EU haluaa sopia kattavista, maailmanlaajuisista säännöistä digitaaliselle kaupalle ja datavirroille sekä vahvistaa sääntely-yhteistyötä niiden kumppaniensa kanssa, jotka jakavat EU:n näkemykset. Ensimmäinen askel on herätellä uudelleen transatlanttinen yhteistyö nyt kun Yhdysvaltojen hallinto on vaihtunut.
Olen innoissani ja vaikuttunut EU:n uudesta avoimesta, kestävästä ja määrätietoisesta kauppapolitiikasta. EU on maailman suurin tavaroiden ja palvelujen tuoja, maailman suurimmat sisämarkkinat ovat EU:n tärkein vaikutusvallan väline. Tämän vuoksi yritykset ottavat EU-säännöt huomioon, ja EU-lainsäädäntö toimii usein mallina lainsäätäjille myös EU:n ulkopuolella. EU voi olla ensimmäinen, joka ohjaa kauppapolitiikkansa tukemaan koko talouden ja yhteiskunnan vihreää ja digitaalista muutosta, mutta “Bryssel-efektin” ansiosta EU ei varmasti jää viimeiseksi.
