Kansainväliset tutkivien toimittajien verkostot ovat jälleen osoittaneet kykynsä. Tanskalaiselle Berlingske Tidendelle tipahti yksityiskohtaisia tietoja Azerbaidzanin systemaattisesta lahjonnasta etujensa puolustamiseksi. Se jakoi selvitystyön Guardianin ja OCCRP-järjestön kanssa.
Tämä Etelä-Kaukasian öljyvaltio on jo vuosia ollut kuuluisa ”kaviaaridiplomatiastaan”, josta ovat saaneet nauttia niin eurooppalaiset kuin yhdysvaltalaisetkin poliitikot. Euroopan neuvostossa kaatui pari vuotta sitten maan ihmisoikeustilannetta arvosteleva mietintö. Azerbaidzan myös kutsuu mielellään kansainvälisiä ”vaalitarkkailijoita” oikeuttamaan vaalejaan silloinkin, kun kansainväliset järjestöt katsovat, ettei minkäänlaisia edellytyksiä vapaille ja rehellisille vaaleille ole.
Skandaali ei koske vain Azerbaidzania vaan mitä suurimmassa määrin myös EU-maita. 2,9 miljardia euroa siirrettiin vastaanottajille neljän Britanniassa rekisteröidyn yhtiön ja niiden Danske Bankin Virossa sijaitsevien pankkitilien kautta. Yhtiöiden todelliset omistajat on kätketty veroparatiiseihin.
Euroopan parlamentissa viimeistellään parhaillaan väliaikaisen, Panaman papereita tutkivan valiokunnan mietintöä. Ehdimme tänä aamuna jättää siihen vielä yhden ehdotuksen koskien Azerbaidzanin ”rahanpesukonetta”: finanssivalvojat ovat epäonnistuneet rahanpesun torjuntatehtävässään.
Olen keskeinen vaikuttaja Euroopan parlamentin suhteissa Azerbaidzaniin. Ihmisoikeustilannetta arvosteleva päätöslauselma johti pari vuotta sitten totaaliseen välirikkoon, josta on vähitellen palattu dialogiin. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista ilman, että presidentti Ilham Aliev läksytti meitä puolen tunnin ajan vierailullamme suorassa tv-lähetyksessä. Parlamentaarikot keskustelisivat kanssamme mieluummin asioista, joissa ei voi esittää kritiikkiä, vaikkapa naisten lisääntymisterveydestä, joka onkin maassa hyvin hoidettu. Azerbaidzan ansaitsee tunnustuksen myös siitä, että se on edistyksellinen, maallinen islamilainen valtio, toisin kuin moni naapurinsa.
On tärkeää etsiä yhteistä pohjaa, mutta viimeisten paljastusten jälkeen on selvää, että systemaattisesta lahjonnasta on puhuttava avoimesti. Sen olemme velkaa lukuisien köyhien maiden ihmisille, joiden hallitukset rikastuvat heidän kustannuksellaan sulkien kriitikkonsa vankilaan. EU neuvottelee parhaillaan uutta ”strategista kumppanuussopimusta” Azerbaidzanin kanssa. Olisi absurdia, jos EU ei ottaisi neuvotteluissa esiin massiivista lahjontaa, joka on olennainen osa kleptokratiaa.
Tutkivien toimittajien verkostot ovat paljastuksillaan saaneet aikaan sen maanjäristyksen, jonka takia massiivista veroparatiisitaloutta nyt yritetään suitsia. Yksi näistä merkittävistä toimittajista on Khadija Ismailova, joka paljasti Telia Soneran lahjonnan ja presidentti Alievin roolin Panama-paljastuksissa. Hänen ja muiden rohkeiden azerbaidzanilaisten takia emme saa vaieta.
