MAASEUDUN TULEVAISUUS 17.2 (PIDENNETTY VERSIO)
Joskus on mentävä kauas kuullakseen, että EU:lla on ansioita. Tämä tapahtui minulle sunnuntaiaamuna 14. helmikuuta, kun Hänen pyhyytensä, Tiibetin kansan hengellinen johtaja otti minut vastaan Dharamsalassa, Pohjois-Intiassa. [:]Tässä pienessä, Himalajan juurella sijaitsevassa kaupungissa sijaitsee Tiibetin pakolaishallituksen päämaja. Tiibetin pakolaiset ovat sulautuneet hyvin elämään intialaisten kanssa, Intian hallituksen suojissa, aina sen jälkeen kun 14. Dalai lama pakeni v. 1959 Kiinan miehitystä vuorten yli.
Dalai lama aloitti yksityisen tapaamisemme ylistämällä Euroopan valtioita, jotka ovat kansalliset etunsa ylittäen liittyneet yhteen, yhteiseksi hyväksi. Hän näkee myös Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja muiden maanosien kaipaavan EU:n mallin mukaista federalismia. Dalai lama pahoitteli, etteivät kansakunnat ymmärtäneet Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksessa yhteistä etuaan.
Tästä keskustelumme jatkui luontevasti Tiibetin kysymykseen. Hänen esityksensä Kiinalle on “aito autonomia” Kiinan perustuslan puitteissa, loukkaamatta suuren valtakunnan alueellista eheyttä. Tiibetin edustajat mainitsevat esikuvikseen Pohjois-Tirolin Italiassa – ja Ahvenanmaan.
Täsä huolimatta Pekingissä on taipumus tulkita, että Tiibetin hengellinen johtaja vain peittää separatiset pyrkimyksensä uusiin sanakäänteisiin. Juuri päättynyt 9. neuvottelukierros Pekingin ja Dharamsalan välillä ei tuonut asetelmaan muutosta, vaikka aina optimististen tiibetiläisten mukaan Kiinan uudet ajatukset laajan itäisen alueensa kehittämisestä kulkevat heidän ehdottomaansa suuntaan.
Toisin kuin Kiina myötäilijöineen väittää, Dalai lama on täysin hylännyt entisen teokratian ja feodalismin. Maailman muuttuessa hän on kannustanut pakolaisuudessa eläviä tiibetiläisiä omaksumaan pitkälleviedyn demokratian, vaikka hänen johtajuudelleen on edelleen vankka kannatus. Tavatessamme tuona aurinkoisena sunnuntaiaamuna heti vaikuttavan tiibetiläisen uudenvuoden vastaanottoseremonian jälkeen Hänen pyhyytensä esitteli meille pääministerinsä sanoen, että tämä on hänen pomonsa maallisissa asioissa ja hän itse tämän hengellinen esimies.
Näin pakolaishallitus vaaleilla valittuine parlamenteineen vastaa politiikasta Dalai laman jättäytyessä yhä selvemmin taustalle. Hän on jopa esittänyt, että tiibetiläiset saavat demokraattisesti ratkaista koko Dalai lama -instituution tarpeen hänen kuoltuaan.
Dalai lama on kaikkialla maailmassa kulkiessaan rakastettu hahmo, jonka yksinkertaiset viestit väkivallattomuuden ja myötätunnon voimasta puhuttelevat myös länsimaista ihmistä. Uskonnollisena johtajanakin Dalai lama peräänkuuluttaa uudenlaista maallista etiikkaa tilanteessa, jossa uskonnot eivät puhuttele entiseen tapaan.
Olen jo 20 vuotta ihaillut ja tukenut Tiibetin alistetun kansan pyrkimyksiä säilyttää omaleimainen kulttuurinsa ja kielensä suurvallan puristuksessa. Nykyisessä tehtävässäni voin tehdä paljon aikaisempaa enemmän. Tunnen entistä enemmän velvollisuudekseni vastata Brysselissä ja Helsingissä Dalai laman Euroopan unioniin kohdistamiin odotuksiin.
Maaliskuun 10. päivänä on kulunut kaksi vuotta Tiibetin edellisestä kansannoususta, jonka Kiina tukahdutti verisesti. Euroopan parlamentin on toistettava vaatimuksensa siitä, että tarvitaan YK:n puitteissa riippumaton kansainvälinen tutkimus noiden tapahtumien selvittämiseksi.
Pakolaishallituksen lähteiden mukaan yli 200 ihmistä sai surmansa, 6000 pidätettiin tai vangittiin ja 250 tuomittiin ankariin rangaistuksiin. Viime syksynä kaksi tiibetiläistä teloitettiin. Kuulin todistuksia hirvittävistä raakuuksista, joilla vankiloissa kidutetaan ja häpäistään, aivan erityisesti buddhalaisia munkkeja ja nunnia.
Maailmassa on paljon ihmisoikeusloukkauksia. Tiibetin kysymys on minulle aina yksi polttavimmista. Kun tapaan ensi maanantaina Brysselissä EU:n uuden ulkopolitiikan korkean edustajan ihmisoikeusvastaavan, tiedän mitä hänelle ensimmäiseksi sanon. EU:n on vihdoin ymmärrettävä koota erisuuntaiset kantansa ja puhuteltava Kiinaa tosissaan. EU:n on lakattava teeskentelemästä “ihmisoikeusdialogia” Kiinan kanssa, koska sen tulokset ovat olemattomia ja lähinnä vain oikeuttavat sortovallan jatkumisen. Tiibetin kysymys vaatii tässä aivan oman erityisen huomionsa.
Tarpeeksi moni on vakuuttanut minulle, että kansainvälinen paine todella vaikuttaa tuohon taloudellisen voimansa tunnossa uhoavaan suurvaltaan. Kun Hänen pyhyytensä Dalai lama toivottavasti tulee vielä neljännenkin kerran Suomeen, valtionjohdon on on lopetettava raukkamainen pakoilu ja otettava hänet vihdoin vastaan.
Heidi Hautala
(Kirjoittaja on Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja.)
