Valtioneuvosto hyväksyi tänään Maahanmuutto 2020 -strategian. On tärkeää, että strategiassa on myönteinen perusvire. Maahanmuutto on Suomelle mahdollisuus, jota emme voi jättää käyttämättä.[:]
Kaikki tietävät, että tarvitsemme uusia tulijoita huoltosuhteemme takia. Samalla on muistettava, ettemme voi olettaa tulijoiden olevan vain tietynlaisia ihmisiä, vaan joukossa on erilaisia ryhmiä – kuten kantaväestössäkin.
On kaikkien etu, että jokainen löytää paikkansa Suomessa. Maahanmuuttajien osaamista pitää hyödyntää, heidän erityistarpeisiinsa pitää vastata ja kotoutumiseen panostaa yhä enemmän. On hyvä, että esimerkiksi kuntaan sijoittamisjärjestelmän muutostarpeita arvioidaan.
On myös oikein, että strategiassa painotetaan perheen merkitystä kotoutumisessa. Iloitsenkin siitä, että strategiassa sitoudutaan lisäämään työntekijöiden perheenyhdistämisessä yksilöllistä harkintaa, toisin sanoen tulorajoista voidaan joustaa alaspäin. Tämä on erityisen tärkeää pääkaupunkiseudulla, missä pienipalkkaisissa töissä olevat eivät saa perhettä luokseen korkeiden tulorajojen takia.
Kotoutumisessa avainasemassa ovat yhtäläiset oikeudet ja suvaitseva ilmapiiri. Siksi on panostettava eri väestöryhmien vuorovaikutuksen parantamiseen. Tässä tärkeässä roolissa ovat – myös maahanmuuttajien omat – järjestöt. Myöskään kielitaidon merkitystä ei voi vähätellä. Tässä haluaisin nähdä erityisesti panostusta maahanmuuttajanaisiin: järjestetty lastenhoito auttaisi äitejä osallistumaan kursseille.
Toimivat menettelyt ovat paitsi inhimillisiä myös kertovat viranomaisten suhtautumisesta maahanmuuttajiin. Siksi on tärkeää, että ohjelmassa sitoudutaan eri viranomaisten välisen työnjaon ja vastuiden selkeyttämiseen sekä kaikkien lupahakemusten viivytyksettömään käsittelyyn. Tähän liittyvät myös myönteinen kanta opiskelijoiden opintojen jälkeisen oleskeluluvan pidentämiseen sekä Schengen-viisumien lupamenettelyjen sujuvoittamisen edistämiseen. Ihmiskaupan näkökulmasta on myös olennaista selvittää, ettei työlupaa jatkossa sidota yksittäiseen työnantajaan.
Kehitysministerinä minun on helppo allekirjoittaa strategian huomiot maahanmuuton ja kehityksen tiiviistä yhteydestä. Kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa siihen, että olosuhteet eivät pakota ihmisiä lähtemään kotoaan vaan liikkuminen uuteen maahan on jokaisen oma valinta. Olen myös panostanut siihen, että pidämme paremmin mukana kehitysyhteistyössämme Suomessa asuvat maahanmuuttajat, kuten somalit. Heillä on valtavasti tietoa ja osaamista, joka auttaa meitä suuntaamaan apumme oikein ja kestävästi.
Kehityspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Näin pitäisi olla myös maahanmuuton kohdalla. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että luvattomasti tai ilman oleskelulupaa olevien ihmisoikeudet turvataan. Strategiassa sitoudutaan selvittämään, miten paperittomien ja ns. B-luvalla olevien terveydenhuolto voitaisiin järjestää. “Välitilassa” olevien turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto ratkaistaan niin, että he saavat välttämättömän hoidon vastaanottokeskuksissa.
Strategian tavoitteena on siis tehdä Suomesta kaikille turvallisesti avoin maa, jossa jokainen löytää paikkansa ja jossa moninaisuus on arkea. Hyvä näin. Seuraavaksi on pidettävä huolta, että hyvät linjaukset viedään toteen muun muassa luomalla konkreettinen toimintasuunnitelma.
(teksti on julkaistu Vihreässä blogissa 13.6.2013)