Vihreä eduskuntaryhmä Heidi Hautalan johdolla järjesti 26.5. elokuva- ja keskustelutilaisuuden Itämeren kaasuputkesta eduskunnan kansalaisinfossa. [:]

Suomessa lausuntoaika putken ympäristövaikutuksen arvioinnista on päättynyt toukokuun alussa, joten aihe on mitä ajankohtaisin. Hallitus päättää ilmeisesti syyskuussa, kannattaako Suomi putken rakentamista. Ovatko ympäristövaikutukset niin pieniä kuin on annettu mediassa ymmärtää? Kuka huolehtii putken poistamisesta meren pohjasta tulevaisuudessa?

Dokumentti

Tilaisuudessa katsottiin venäläisen ympäristötoimittaja Grigory Paskon dokumentti “Buried at Sea” Nord Streamin Itämeren kaasuprojektihankkeesta. Ohjaaja kertoi, että kyse on toimittajan näkökulmasta eräänlaisesta artikkelien kuvittamisesta. Hän on hyvin pahoillaan, että Venäjällä ei keskustella kaasuputkesta ollenkaan.

Elokuvaa varten Grigori Pasko matkusti koko 1200 kilometrisen kaasuputken matkan Venäjältä Saksaan. Hän kuvaa, miten putken rakentaminen vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Esimerkiksi venäläisessä kylässä Babayevossa ei vielä tule kaasua koteihin, vaikka putki menee alueen halki.

Ympäristöstä huolissaan oleva Heitrun Moritz Saksan Lubminissa toivoo mahdollisimman paljon julkisuutta, jotta vaikutuksen luontoon jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Greifswaldin kaupunginjohtaja Arthur König taas näkee hankkeen vain positiivisessa valossa.

Elokuvan mukaan Suomi on hyvin kriittinen putken ympäristövaikutusten suhteen. Ruotsi on taas tuonut esille myös turvallisuuskysymykset.

Pasko epäilee, että Nord Stream on yrittänyt suurilla rahasummilla (joilla on esimerkiksi rakennettu Sliten satamaa) saada Gotlannin asukkaat hyväksymään kaasuputken rakentamisen. Paskon mielestä on epäilyttävää, että Gazprom ei rahoita samalla tavalla Venäjän kehittämistä.

Elokuvan pääviesti on, että putki on poliittinen projekti ja jos seurattaisiin kaikkia ympäristövaikutuksia, tulisi hanke liian kalliiksi.

Keskustelu

Kommentoijina olivat Sebastian Sass (Nord Streamin yhteiskuntasuhteiden johtaja), Martti Poutanen (ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies) ja Tapani Veistola (Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija).

Sassin mukaan putki tarvitaan, koska EU:ssa on tarvetta maakaasulle, joka tuottaa vähemmän päästöjä kuin nykyiset energiamuodot. Hän lupasi, ettei yhtäkään metriä rakenneta ilman ympäristölupaa. Sassin mielestä dokumentin väite Nord Stremin kansalaisyhteiskunnan unohtamisesta Venäjällä on väärä. Hänen mukaansa on tehty kaikki mahdollinen järjestämällä neljä kansalaisjärjestöyhteiskokousta. Hän ei ollut myöskään kuullut 10 miljoonan tuista Gotlannille. Nord Streamilla on kuulemma vain kahdessa maassa pieniä sponsorihankkeita. Mainitusta Sliten satamasta tulee välivarasto, jolloin ei tarvitse kuljettaa rakennustarvikkeita edestakaisin.

Puheenjohtajana toimiva Heidi Hautala kysyi, onko Venäjää kannustettu ratifioimaan Espoon konventio. Sass vastasi epäsuorasti, että Venäjä seuraa sitä nyt vapaaehtoisesti.

Martti Poutanen ihmetteli, miksi Venäjä kantaa yhteiskunnallista vastuuta projektein ulkomailla, ei kotimaassa. Hänen mukaansa ajankohtaista Suomessa on sen arvioiminen, onko ympäristövaikutukset kunnolla arvioitu. Heinäkuussa annetaan lopullinen YVA-viranomaisen lausunto. Suomelle hanke on ympäristökysymys, joten pelisääntöjen noudattaminen on oleellisinta. Veistola mainitsi tähän, että Suomen luonnonsuojeluliitto on vaatinut ympäristövaikutuksista lisäselvityksiä. Myös Pohjoismaiden WWF on kriittinen putken suhteen.

Paul Lettens Viron vihreistä toi esille projektiin liittyviä riskejä. Nord Stream on tutkinut sedimenttejä vain 6 cm syvyydessä, mutta suomalaisten tieteentekijöiden mukaan pahimmat myrkyt, kuten dioksiini, ovat 10-30 cm syvyydessä. Sedimenttien liikkuessa myrkyt voivat mennä kaloihin, joiden kautta ne ajatuvuat ihmisiin. Sebastian Sassin mukaan mallinnus Suomenlahdelle on laskettu worst case -skenaariolla ja tuplamyrkyillä. Sen mukaan rakennusaikana sedimentit nousisivat vain kahdeksi vuorokaudeksi. Hän muistutti, että Vuosaaren ruoppaaminen siirtää suurempia massoja.

Myös Poutasen mielestä sedimenteistä mobilisoituvat haitalliset aineet ovat ehdottomasti yksi tärkeimpiä kysymyksiä, mutta hän ei lähtenyt vielä spekuloimaan todellisia riskejä. Veistolan mielestä on hyvä, että Nord Stream aikoo käyttää ankkuroimattomia laivoja.

Hautala kysyi, eikö sedimenttiongelman huomioiden olisi olemassa muita vaihtoehtoja, kuten maalla menevä putki. Tapani Veistola onkin tyytymätön vaihtoehtovertailuihin: miksi mukana ei ole esimerkiksi Suursaaren eteläpuolista reittiä? Hänen mielestään parasta olisi ollut kehittää nykyisiä putkia.

Hautala kysyi, miten mahdolliset lisäselvitykset vaikuttavat aikatauluun. Sass vakuutti, että Nord Stream etenee lainsäädännön mukaan, mutta samaan hengen vetoon muistutti Euroopan energiatarpeista, Kioto-tavoitteista ja sijoittajien halusta päästä eteenpäin. Kysymykseen putkesta demareiden projektina, Sass totesi mukana olevan vain vähän yhteiskuntasuhdetoimijoita. Schröder on hänen mukaansa vain hallituksen puheenjohtaja Gazpromin kautta, ei lobbari. Itämeren alueelta ei kuulemma löydy mitään hanketta, joka toimisi näin avoimesti.

Grigori Pasko piti naurettavana väitettä, jonka mukaan Lipponen ja Schröder eivät ole lobbareita. Hänen mielestään PR-toiminta on ennennäkemättömän laajaa. Hän muistutti, ettei kaasu ole myöskään vihreää energiaa ja ettei Venäjällä ole tarpeeksi kaasua edes omille kuluttajilleen. Hän väitti, ettei ole kerrottu, paljonko projekti tulee maksamaan. Näihin Sass vastasi, että kaasu on ympäristöystävällisempää kuin öljy ja kivihiili. Budjetti (7,5 mrd) on myös julkistettu 1,5 vuotta sitten. Hän myös muistutti, ettei yhtiö ole niin suljettu, kuin Pasko väittää.

Pasko jatkoi kritiikkiään sillä, että lupaillun yhdistämisen sijaan hanke on riitauttanut Itämeren rantavaltioita. Myöskään ympäristövaikutuksia ei ole ratkaistu. Putki ei sovellu huonokuntoiselle Itämerelle.

Pasko muistutti, ettei hän ole hankkeen puolesta tai vastaan, vaan esittää vain kysymyksiä. Kuka esimerkiksi kerää putken pois, kun se on vanha? Myös Hautala kysyi, kenen vastuulla tämä on. Voidaanko yritykselle asettaa tässä ehtoja? Sass ei sanonut suoraan Nord Streamin huolehtivan kaasuputken poistamisesta. Hänen mukaansa yritys ylläpitää putkea yrityksen elinkaaren ajan eli 50 vuotta. Hän kuitenkin vakuutti, että Nord Stream hoitaa vastuunsa. Hän lisäsi vielä, että nykytietämyksen mukaan putki kannattaisi jättää pohjaan, koska se ei aiheuta päästöjä.

Yhteenvedossa Martti Poutanen oli huolissaan aikataulutavoitteesta. Tapani Veistola vetosi siihen, että koska kyse on suurimasta ikinä ihmisen tekemä Itämeren projekti, on asiasta syytä keskustella vielä.