“Vaikka TEMin alainen yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta (YHVA) vapautti Pöyryn näistä syytöksistä, se antoi yritykselle selkeitä moitteita. Ja ennen kaikkea: neuvottelukunta vaatii yrityksiä toimimaan paremmin jatkossa”, kirjoittaa Heidi Hautala blogissaan.[:]

Yritysten pitää jatkossa arvioida työnsä ihmisoikeusriskejä huolellisemmin ja toimia avoimemmin, totesi työ- ja elinkeinoministeriö tiistaina. Ministeriön lausuma liittyi Pöyryä koskeneeseen järjestöjen valitukseen, jonka mukaan Pöyry ei kiinnittänyt ympäristöön ja ihmisoikeuksiin kohdistuviin haittavaikutuksiin tarpeeksi huomiota Laosin Xayaburin patohankkeessa toimiessaan. Vaikka TEMin alainen yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta (YHVA) vapautti Pöyryn näistä syytöksistä, se antoi yritykselle selkeitä moitteita. Ja ennen kaikkea: neuvottelukunta vaatii yrityksiä toimimaan paremmin jatkossa.

Pöyry oli neuvottelukunnan ensimmäinen tapaus sen jälkeen kun OECD:n toimintaohjeita päivitettiin 2011 ja niihin lisättiin mm. uusi ihmisoikeuksia koskeva kappale. Kyse oli siis valitusjärjestelmän eräänlaisesta testikäytöstä. On selvää, että nyt on arvioitava prosessin toimivuus. Parannettavaa on ainakin avoimuudessa ja selkeydessä. Esimerkiksi Pöyryn vastine määriteltiin liikesalaisuudeksi – niin että edes valittajat eivät saaneet vastinetta nähdäkseen. Tämä ratkaisu teki tietenkin todellisen keskustelun osapuolten välillä aika mahdottomaksi.

On myös syytä arvioida neuvottelukunnan kokoonpano ja toimintatapa uudelleen. Nykyisellään elin on erikoinen ristisiitos sovintoratkaisuja hakevaa neuvottelukuntaa ja tuomioluontoisia ratkaisuja antavaa valituselintä, jonka jäsenillä on omat taustasidoksensa. Esimerkiksi Norjassa vastaavaan ryhmään on haettu enemmän riippumattomia jäseniä, mikä helpottaa objektiivista käsittelyä.

Pöyry-prosessi myös osoitti, että kynnys neuvottelukunnan langettaviin lausuntoihin on varsin korkea. OECD:n ohjeissa todetaan, että yrityksen on aiheutettava huomattavaa vahinkoa toiminnallaan. Xayaburin kaltaisissa tapauksissa, joissa vaikutukset ilmenevät vasta tulevaisuudessa, kynnys siis nousee entisestään.

Sisältöjen rinnalla on mietittävä myös resursseja. Tapausten tehokkaaseen ja uskottavaan käsittelyyn tarvitaan kunnon toimintaedellytykset.

Yritysvastuurintamalla seuraavaksi edessä on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevan ohjeistuksen kansallisen toimeenpanosuunnitelman laadinta. Näiden niin sanottujen Ruggien periaatteiden tavoitteena on ehkäistä yritysten kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo asettanut tätä varten työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida, onko Suomen lainsäädäntö periaatteiden tasalla vai ei.

On tärkeää, että tämä toimeenpanosuunnitelma laaditaan mahdollisimman avoimesti ja myös kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Siksi onkin hyvä, että työryhmän asettamiskirjeessä luvataan ensi syksylle laaja kuulemiskierros keskustelutilaisuuksineen.

(Kirjoitus on julkaistu Vihreässä blogissa 20.6.2013.)