Kaikki valtiot vakoilevat toisiaan – miten sinisilmäistä on kuvitellakaan muuta. Amerikkalaiset ovat hiljaa hyväksyneet sen, että terrorismin ehkäisyn nojalla voidaan salakuunnella milloin Angela Merkeliä, milloin joukkomitassa tavallisia kansalaisia.
EU-maissa moista lain yläpuolella olevaa toimintaa ei ole hyväksytty nielemättä, ei varsinkaan Euroopan parlamentissa. Jo keväällä 2014 Edward Snowdenin paljastusten jälkeen parlamentti vaati EU-instituutioita ja jäsenmaita kieltämään sähköisen massatiedustelun. Hyvin vähän muutosta siihen suuntaan on toistaiseksi tapahtunut.
Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Alankomaissa on päin vastoin hyväksytty lakeja, jotka laajentavat tiedusteluviranomaisten oikeuksia.
Kuluneella viikolla EU:n oikeus- ja sisäministerit päättivät lisätä poliisiviranomaisten tiedonvaihtoa ilman, että kansalaisten henkilötietojen yhtenäisistä suojaamiskäytännöistä sovittiin.
Parlamentti jatkoi edelleen kansalaisten yksityisyyden puolustamista. Vihreiden aloite tukea ilmiantajia ja vaatia Edward Snowdenille turvapaikkaa EU-maasta sai parlamentin enemmistön taakseen. Viesti oli suunnattu jäsenmaille: Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisen laaja vakoilu rikkoo perusoikeuksia ja toiminnan paljastaminen on noiden oikeuksien puolustamista.
Samaa linjaa tuki EU-tuomioistuin Schrems–ratkaisullaan, jolla se mitätöi EU:n ja Yhdysvaltain turvasatama-sopimuksen unionin perusoikeuksien vastaisena. EU:n tietosuojadirektiivin mukaan EU-maiden kansalaisten henkilötietoja on saanut siirtää vain sellaisiin EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa henkilötietojen voidaan olettaa olevan turvassa.
Turvasatama-sopimuksen varjolla Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset olivat viimeisen 15 vuoden aikana päässeet käsiksi muun muassa Facebookin säilömiin henkilötietoihin. Tämän itävaltalainen oikeustieteen opiskelija ja tietosuoja-aktivisti Max Schrems kyseenalaisti ja voitti tapauksen.
On vaikea ennakoida, mitä kaikkea Schrems-tuomiosta seuraa. Paljon riippuu siitä, miten eri jäsenmaiden tietosuojaviranomaiset sitä tulkitsevat. Ehtisikö kukaan kirjelmöidä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniolle?
Suomessa tuomio vaikuttaa verkkotiedustelulain valmisteluun, sillä jäsenmaiden viranomaisten on noudatettava EU:n tietosuojadirektiiviä.
Schrems-ratkaisu korostaa perusoikeuksien merkitystä kaikissa tilanteissa, joissa EU-lainsäädäntöä laaditaan tai sovelletaan. Se antaa lisäpontta vaatimuksille, joiden mukaan perusoikeudet tulee nykyistä paremmin huomioida esimerkiksi kauppa- ja kehityspolitiikassa. Perusoikeuksien noudattaminen koskee näin direktiivien ja asetusten lisäksi komission päätöksiä ja kansainvälisiä sopimuksia, kuten TTIP-sopimusta.
Julkaistu Voima-lehdessä 9.11.2015
