Vihreiden euroedustaja Heidi Hautala ja kansanedustaja Tuija Brax esittävät, että presidentti Ahtisaaren toiminta kansainvälisen kriisinhallinnan hyväksi saisi jatkoa: “Yhdeksi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimmistä tavoitteista tulee ottaa YK:n toimintakyvyn palauttaminen. On selvää, että YK:n toiminta kriisien ennaltaehkäisyssä ja -hallinnassa on halvaantunutta turvallisuusneuvoston takia, koska nykyiset säännöt edellyttävät yksimielisiä päätöksiä. Presidentti Martti Ahtisaari olisi pätevä henkilö laatimaan selvityksen YK:n kriisienhallintaorganisaation uudistustarpeista”, esittävät Hautala ja Brax. YK nivottava myös EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan Hautala ja Brax toteavat, että Kölnin Eurooppa-neuvosto korosti yksipuolisesti sotilaallisia keinoja kriisinhallinnassa. He kritisoivat Eurooppa-neuvoston päätöksiä myös siitä, että operaatioille ei ole välttämätöntä hankkia YK:n valtuutusta. “YK on kytkettävä mukaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, sillä maailmaan ei saa muodostua eri blokkien omia maailmanpoliiseja. YK:n kytkeminen mukaan edellyttää kuitenkin YK:n rakenteiden uudistamista ja toimintakyvyn palauttamista.” Brax ja Hautala toivovat siviilipohjaisen, ennaltaehkäisevään kriisinhallintaan painottuvan osuuden kasvattamista EU:n turvallisuuspolitiikassa. “Suomen hallituksen viralliseen ulkopolitiikkaan sisältyy lukuisia keinoja, joilla kriisejä voidaan ehkäistä ennalta siviiliyhteiskunnan tasolla. Suomen on pidettävä puheenjohtajakaudellaan huoli siitä, että nämä keinot integroidaan täysimittaisesti myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Olemme todenneet Kosovossa, millainen inhimillinen katastrofi saadaan aikaan, kun ihmisoikeuksia yritetään puolustaa liian myöhään. Tämä johtaa liian järeiden aseiden käyttöön. Humanitaarisen kriisin lisäksi Naton pommitukset ovat aiheuttaneet Jugoslavian alueella mittavia ympäristötuhoja”, Hautala ja Brax toteavat.