///www.kepa.fi
Kaikkialle Mumbain kaupunkiin levittäytynyt äärimmäinen köyhyys järkytti Maailman sosiaalifoorumin afrikkalaisiakin osallistujia.
MUMBAI — “Vien kotiin viestin, että köyhyyttä vastaan taisteleminen etelässä on hyvin vaikeaa. Oli surullista nähdä tämän maan valtavat tuloerot. Ehkä asiat ovat Afrikassa jopa paremmin: kuilu rikkaiden ja köyhien välillä ei ole niin suuri ja ihmisillä on yhä oikeus maihinsa”, sanoo Mary Mwingira tansanialaisesta TANGO-järjestöstä.
“Meidän pitää varoa ettei oma maamme muutu Intian kaltaiseksi emmekä menetä omistajuutta luonnonresursseihin”, Mwingira jatkaa.
Liikkeelle ruohonjuuritasolta
Kepan puheenjohtaja Heidi Hautala toivoo, että tulevissa sosiaalifoorumeissa etsitään protestoinnin lisäksi entistäkin voimakkaammin vaihtoehtoja nykykehitykselle.
“Uskon vahvasti, että ainoa mikä vie maailman asioita eteenpäin on se, että lisätään ihmisten kykyä vaikuttaa elämäänsä. Aluksi pitää toimia lähiympäristössä, jotta muutos lähtee liikkeelle”, Hautala sanoo.
Hautalan mielestä maailman sosiaalifoorumissa oli arvokasta ihmisten aktivoiminen.
“Myös Suomessa ihmisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta globaaleissa kysymyksissä.”
Hautala matkaa Mumbaista Keralaan, jossa paikallisyhteisön ja Coca-Cola –yhtiön välille on syntynyt kiista saastuneista juomavesistä.
Toive rauhasta yhdistää
Pakistanilainen Culzada onnistui 500 muun maanmiehensä kanssa samaan viisumin Intiaan sosialifoorumia varten. Halukkaita tulijoita olisi ollut 1 700. Culzada on päävastuussa sosiaalifoorumin järjestämisestä omalla alueellaan Damadolassa lähellä Afganistanin rajaa. Epavakaalla alueella asuva Culzada iloitsee nähtyään sosiaalifoorumissa, kuinka ihmiset kaikkialta maailmasta kannattavat rauhaa ja ihmisarvoa.
“Kaikki me maailman ihmiset olemme veljiä keskenämme. Meidän pitää työskennellä terrorismia vastaan”, Culzada sanoo.
Juhla vailla vaikutuksia
Intialaisen Mid Day -lehden kolumnisti Mayank Shekhar summasi foorumin saavutukset kyynisesti.
“Minun kotiinviemiseni tästä jamboreesta on ymmärrys siitä, että ei ole olemassa yhdelle alueelle rajautuvia ongelmia. Kaikki vähemmistöt tuntevat olevansa marginalisoituja, kaikki maat ovat riistäneet alkuperäiskansojaan ja kaikki me vihaamme hallituksiamme hyvästä syystä.”
“Mutta kelle tämä joukko puhui – vain itselleen. Sen vuoksi Maailman sosiaalifoorumi oli vain suurin juhla ikinä, ei sen enempää”, Shekhar arvioi.
Jubilee-liikettä edustava filippiinilainen Lidy Nacpil hyväksyy osittain sosiaalifoorumia vastaan esitetyn kritiikin, mutta siitä huolimatta hän pitää tapahtuman järjestämistä edelleen erittäin tärkeänä.
“Kotiin vietäväksi on kertynyt valtava määrä hyödyllisiä kontakteja järjestöihin eri puolilta maailmaa. Olemme käyttäneet sosiaalifoorumia myös olemassaolevien jarjestöverkostojen työn tehostamiseen, ja lisäksi olen saanut foorumin seminaareista ja keskustelutilaisuuksista suunnattoman paljon uutta tietoa”, Nacpil sanoo.
Nacpilin mukaan on kuitenkin tärkeää, että foorumista saadut kontaktit ja ideat välittyvät myös niille filippiiniläisille, jotka eivät päässeet itse paikan päälle. “Viestin eteenpäin välittäminen on haasteellista, muttei kuitenkaan mahdotonta.”
“Uskon, että kaikkein suurin merkitys tapahtumalla on ollut kuitenkin intialaisille järjestöille. Tämä on valtava askel varsinkin ruohonjuuritason intialaisliikkeille: niille on ollut varmasti inspiroivaa nähdä,
etteivät he kamppaile tilanteensa par
antamiseksi yksin”, Nacpil sanoo.
SINI KUVAJA & JANNE SIVONEN