Voimayhtiöidenkin pelattava yhteisillä säännöillä

Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa

Fennovoima Oy –niminen yhtiö synnytettiin joitakin vuosia sitten ajamaan uutta ydinvoimalaa, kun sen keskeinen toimija, saksalainen energiajätti E.ON oli epäonnistunut aikeessaan rantautua Suomeen ydinvoimantuottajaksi.[:]

Fennovoiman toimintaperiaate noudattaa ns. Mankala-mallia. Se takaa osakkaille markkinahintaa edullisemman sähkön. Yhtiöön ovat hankkineet osakasoptioita mitä moninaisimmat toimijat sähkövaltaisesta teollisuudesta ja kuntien energiayhtiöistä elintarvikealaan. Siksi Fennovoiman puolesta lobbaavat monen kunnan päättäjät ja sähkön suurkuluttajat teollisuudesta elintarvike-alaan. Joukossa on S-ryhmää, Valiota ja Atriaa.

On varsin erikoista, että kilpailulainsäädäntö ei tähän mennessä ole koskenut energia-alaa. Muun muassa Helsingin Puhelinyhdistys muuttui aikanaan Helsingin Puhelin Oyj:ksi ja lopulta Elisaksi, kun katsottiin olevan kilpailulainsäädännön vastaista antaa jäsenistölle osinkoon verrattavaa etua alempina hintoina. Puhelinyhdistyksen jäsenten eli omistajien liittymismaksut korotettiin silloin samoiksi kuin vuokraliittymien käyttäjillä oli.

Satu Hassin kanssa pyysimme EU-komissiota tutkimaan Fennovoima Oy:n yhtiöperiaatteen. Suomen on vastattava komissiolle juhannukseen mennessä. Olemme saaneet jonkin verran postia epäisänmaallisuudesta, kun näin torjumme uusia työpaikkoja ja investointeja.

Mankala-periaatteen kyseenalaistamisessa ei ole kyse epäisänmaallisuudesta, vaan siitä että kaikkien on toimittava samoilla pelisäännöillä. Mankala-periaate mahdollistaa sen, että tietyt voimayhtiöt saavat huomattavan veroedun toisiin alan yhtiöiden nähden. Voimayhtiöiden osakkaat saavat myös saman epäreilun kilpailuedun myös muihin toimialoihin nähden. Ja kun sähkön hintaa pidetään keinotekoisesti alhaisena, yritysten ei kannata satsata energiansäästöön tai energiapihiin tekniikkaan.

Voi kysyä, miksi sitten Suomen taloudelle olennainen kännykkäteollisuus ei voisi luoda alihankkijoihin samanalaista verovapaata Mankala-suhdetta kuin voimayhtiöt? Nehän joutuvat maksamaan täyden hinnan ja verot.

Yritykset eivät tässä mallissa maksa sähköstä läheskään samaa hintaa kuin kuluttaja. Etteikö muka yrityksillä olisi varaa maksaa sähköstä oikeaa hintaa? Energiayhtiöiden innokkuus investointeihin, jotka mahdollistavat ydinsähkön tuottamisen vientiinkin osoittaa, että kyseessä on erittäin kannattava liiketoiminta. Niin, todellakin vientiin, mitä on yritetty kovin peitellä.

Voimayhtiöiden ja muiden osakkaiden miljoonaedut tulevat loppujen lopuksi kalliiksi menetettyinä veromarkkoina, jotka voitaisiin hyvin käyttää esimerkiksi peruspalvelujen tuottamiseen, koulutukseen tai työllisyyteen.

Tapaus Fennovoima paljastaa ydinvoimapelin epäreilut säännöt. Mankala-malli saattaa olla se, joka palauttaa keskustelun lähtöruutuun ja antaa sysäyksen oikeasti kestävän energiatulevaisuuden rakentamiseen.

Facebook
Twitter
WhatsApp