///Animalia 2/2006

Kuhmoisissa ammuttiin maaliskuussa 2006 nuorehko urossusi. Tappo on esimerkki siitä, kuinka sudenmetsästyksen valvonta on Suomessa retuperällä. Asian on huomannut EU komissiokin – ja syystä. [:]

Rauhoitettujen susien metsästys on sallittua pyyntilupien perusteella. Lupapäätöksissä ja niiden täytäntöönpanossa ei ole varmistettu, että kaato kohdistuu vahinkosusiin. Päätöksistä ei myöskään selviä, miten yksittäistapauksissa on selvitetty pyyntiluvan suhde suden suojelun tasoon Suomessa, tai miten muut kuin kaatoon johtavat vaihtoehdot on tutkittu.

Ei ole merkillistä, että lupaehdot ovat löysiä: Kun on saatu lietsottua susivihaa, viranomaisten on helppo katsoa toisaalle. Päätösten täytäntöönpanosta vastaa usein sama riistanhoitopiirien väki, joka hakee itse kaatolupaa ja osallistuu kaatoon. Mikäli luvanhaltija ei noudata lupaehtoja, siitä ei ole käytännössä seurannut mitään rangaistusta. Lupaehtoja on voitu rikkoa ilman rangaistusta. Kaadettu susi on voinut olla aivan eri kuin se, joka jonka tappamiseen lupa on myönnetty.

Komissio on havainnut, että susien pyyntilupia myönnetään Suomessa säännöllisesti ilman, että yhteyttä erityisen merkittävää vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin on todennettu. Siten susien metsästys ylittää luontodirektiivissä vahvistetut edellytykset.

Tätä kirjoittaessa Brysselistä kuuluu, että komissio harkitsee kanteen vetämistä EY-tuomioistuimesta. Tilanne on poikkeuksellinen. Komissio tosin ilmoittaa vaativansa Suomelta lisätakeita suojelusta.

On oltava tarkkana. Vuosaaren Natura-kiista osoitti, että komissiolla on taipumus välttää suojelukysymyksissä konfliktia jäsenmaiden kanssa. Luontodirektiivin soveltavalla tulkinnalla jäsenmaalle sallitaan takaportti haitallisten, kansalliselta huomioarvoltaan suurten hankkeiden toteuttamiseen.

Kuhmoisissa ammutusta sudesta kiinnostui myös metsästyspaikan lähistöllä kesämökkeilevä asianajaja. Hän kiersi tuttavansa kanssa haastattelemassa paikallisia. Metsästys ei todellakaan täyttänyt lupaehtoja. Tämän jälkeen samat kansalaiset ottivat yhteyttä viranomaistahoihin sekä minuun. Ministeri Korkeaojan vastauksessa kirjalliseen kysymykseeni susien pyyntiluvista todetaan, ettei valvontaan eikä rangaistusseuraamuksiin ole tulossa muutoksia.

Ministeriö on siirtänyt toimenpidepyynnön Jämsän kihlakunnan poliisilaitokselle kyseisen suden pyynnin laillisuuden selvittämiseksi. Tajuttiin, että näillä aktiivisilla luonnonystävillä ei ollut aikomustakaan jättää asiaa puolitiehen – kaadetun suden lajitoverien onneksi.