Presidenttiehdokas Heidi Hautala puhui Porvoossa Porvoon seudun vesistöt ja Itämeri – aiheisessa  tilaisuudessa tarpeesta luoda Suomelle entistä painokkaampi rooli kansainvälisillä foorumeilla Itämeren pelastamiseksi.

Lähestyvä talvi ja Suomenlahden jäätyminen tuo taas esiin jokavuotisen ongelman, joka uhkaa jo tällä hetkellä maailman saastuneimman sisämeren hyvinvointia: yksikin yksirunkoiselle alukselle sattuva onnettomuus voi aiheuttaa katastrofaaliset öljypäästöt herkkään Itämereen.

– Luulisi olevan itsestään selvää, että liikennöinnin jatkuvasti lisääntyessä Itämerellä Venäjän kasvaneen öljyviennin ja kaupan vuoksi, myös viranomaisvalvontaa lisättäisiin. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Venäjä ei ole vieläkään suostunut siihen, että Kansainvälinen Merenkulkujärjestö IMO  luokittelisi Itämeren erittäin herkäksi merialueeksi (PSSA), Hautala pahoittelee. 

Vasta käyttöön vihitty Pietarin läntinen vedenpuhdistamo on yksi positiivinen esimerkki EU:n Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudesta. Suomen on edistettävä projektia jatkossakin aktiivisesti osallistumalla mahdollisimman pikaisesti alueen uusien vedenpuhdistamojen rahoituspäätöksiin.

– Myös EU:n lauantaina julkistama merialueitten suojeluohjelmaehdotus velvoittaa naapurimaat työskentelemään yhdessä merien suojelemiseksi ja laatimaan kunnon suunnitelmat merten pelastamiseksi. Suojeluohjelma ei kuitenkaan valitettavasti vaadi sitovia päätöksiä esimerkiksi saastumisen vähentämiseksi.. Suomen on pyrittävä muuttamaan päätökset sitoviksi ja määriteltävä selkeästi, mitä merten tervehdyttäminen merkitsee,  Hautala vaatii.  

EU-lainsäädäntö asettaa ehdon, että vesistöjen ekologisen ja kemiallisen tilan koko unionin alueella on oltava vuoteen 2015 mennessä  vähintään hyvä. Tuoreiden vesistötutkimusten mukaan Suomessa on tällä hetkellä satoja alueita, joiden ei ole mahdollista saavuttaa direktiivin edellytyksiä vuoteen 2015 mennessä.

– Suomessa yli kolme miljoonaa ihmistä asuu sellaisten jokien äärellä, joiden vedenlaatu kouluarvosanoilla mitattuna on nelosen paikkeilla. Tällainen kehitys ei anna hyvää kuvaa Suomesta ympäristönsuojelun kärkimaana. Rannikkovesiin kohdistuva hajakuormitus ei ole vähentynyt suojelutavoitteiden mukaisesti, vaan selvästi rehevöityneen merialueen koko on Suomenlahdella laajentunut 7600 neliökilometriä kymmenessä vuodessa.
Vesien kuormittajana maatalous on Suomessa merkittävin tekijä. Maatalouden ympäristötukijärjestelmän tehostaminen olisikin tärkein ratkaisu tähän ongelmaan. Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society (BERAS) – tutkimushankkeessa on jo löydetty lupaavia merkkejä siitä, kuinka paljon esimerkiksi  kasviravinteiden tehokkaampi kierrätys maataloudessa voi vähentää vesistöjen rehevöitymistä, summaa Hautala.