‘- Myös EU:n suhteet Venäjään on rakennettava Suomen kaudella
Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg ja vihreiden presidenttiehdokas Heidi Hautala ovat hämmästyneitä Suomessa käydystä turvatakuukeskustelusta, jollaista ei tällä hetkellä käydä Euroopan unionissa:
– Erityisesti minua ihmetyttää Sauli Niinistön tapa luoda asiantuntematonta ja harhaanjohtavaa turvatakuukeskustelua. Unionissa ei käydä nyt erityisesti keskustelua yhteisestä puolustuksesta, joten Suomi ei ole tässä suhteessa ajautumassa sivuraiteille kuten Niinistö maalailee, Hautala sanoo.
Hautalan mielestä on tärkeää, että unionin turvatakuut kuuluvat EU-perustuslakiprosessiin: olisi outoa, että ne nostettaisiin erilliseksi teemaksi.
– Suomen tulee jo nyt valmistautua EU-perustuslain eteenpäin viemiseen. Muutenkin toivon, että EU-maiden johtajat ryhdistäytyvät ja alkavat ajatella tosissaan sitä miten EU kehittyisi avoimeksi ja samalla kansalaisille läheisemmäksi unioniksi. Esimerkiksi Ranskassa perustuslakiäänestys kaatui, koska maan poliittiset johtajat halusivat kampanjoida sisäpoliittisilla ongelmilla Euroopan unionin kehittämisen sijaan, Hautala sanoo.
Perustuslaista tulisi Hautalan mukaan järjestää kansanäänestys samaan aikaan vaikkapa vuoden 2009 EU-vaalien yhteydessä, jotta jäsenmaissa saataisiin aikaan hyvää keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta.
Suomen kaudella pitäisi myös edistää avoimuutta: Ministerineuvoston kokouksia olisi avattava, jotta EU-kansalaiset voisivat tehdä omat johtopäätöksensä niistä. EU:n suhteet Venäjään ovat myös keskeisiä unionin turvallisuuspoliittisia aiheita, joita on edistettävä viimeistään Suomen puheenjohtajuuskaudella.
Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg haluaisi syventää Suomen keskustelua Natoon liittymisen syistä:
– Suomi on maailman turvallisin maa. Keskustelu turvatakuista on mielestäni todella pinnallista. Suomessakin olisi oltava rehellisiä: haluammeko uskottavan oman puolustuksen vai Nato-jäsenyyden? Välttämättä nämä kaksi kantaa eivät ole yhdistettävissä. Vihreästä näkökulmasta katsottuna Nato-jäsenyys pakottaisi yleisen asevelvollisuuden heikentymään ja tämä on sinänsä hyvä asia, mutta on selvää, että vihreät eivät halua sotilasliiton jäsenyyttä. Cronberg pitää Euroopan unionia parempana raamina turvallisuuspolitiikalle kuin Natoa:
– Yhteisönä EU:lla on erilainen mentaliteetti kuin sotilasliitto Natolla ja se on poliittisesti laajempi kokonaisuus. Puolustusintressit ja sotilaalliset intressit ovat unionissa alisteisia siviilien asioille. EU:n puitteissa voidaan yhdistää niin sotilaallista kuin siviilikriisinhallintaakin, Natossa tämä ei ole mahdollista.
Cronberg myös uskoo, että unionissa on paremmat mahdollisuudet saada ns. laajennettu turvallisuuskäsitys arkipäivän politiikkaan mukaan:
– Esimerkiksi lintuinfluenssa on esimerkki uudenlaisesta uhasta, joka tulee vaatimaan turvallisuuteen liittyvän rahoituksen uutta priorisointia tulevaisuudessa. Myös toisessa keskeisessä turvallisuusuhassa, ilmastonmuutoksessa, EU on ollut edelläkävijä. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden listalla ovat jo nyt kiitettävästi ympäristöasiat. Suomi on kestävän ympäristöpolitiikan vertailussa useana vuonna sijoittunut maailman kärkeen, mutta samaan aikaan suomalainen ekologinen jalanjälki on maailman viidenneksi suurin: jos kaikki ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, ihmiskunnan elättämiseen tarvittaisiin neljä maapalloa.
Hautala ja Cronberg kertoivat vihreiden näkemyksistä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteista Helsingissä pidetyllä lehdistölounaalla.
VIHREIDEN NÄKEMYKSIÄ SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN TAVOITTEISTA:
– Euroopan unionin avoimuuden kehittäminen. Ministerineuvoston kokousten on oltava julkisia.
– EU-perustuslakiprosessin eteenpäin vieminen.
– Euroopan unionin suhteita Venäjään on kehitettävä.
– Ihmisoikeuksien puolustaminen. Terrorismintorjuntaa koskevat lait ja
lakiesitykset uhkaavat kansalaisten oikeuksia.
– Ympäristöpolitiikassa olisi vietävä määrätietoisesti EU:ta kohti uusiutuvan energian edistämistä ja markkinoita. Kioton jälkeisen kauden neuvotteluja on vietävä eteenpäin.
– Turkin EU-jäsenyysprosessia on edistettävä Suomen kaudella aktiivisesti.
– Suomi voisi olla aktiivinen, jotta työvoiman liikkumista koskevat rajoitukset poistetaan.
– Ihmiskauppa nostettava keskeiseksi asiakysymykseksi.