Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala katsoo, että keskustelu Suomen vesistöjen lisärakentamisesta tai jopa koskiensuojelulain osittaisesta purkamisesta on syytä lopettaa:
– Parhaillaan on meneillään yritys muuttaa vesilakia siten, että Vuotoksen altaan kaltaisia, suuria vesirakentamishankkeita voitaisiin toteuttaa niiden moneen kertaan selvitetyistä, merkittävistä ympäristöhaitoista huolimatta. Tämä on torjuttava. Vesirakentaminen ei suinkaan ole “puhdasta”. Tekoaltaat tuottavat säännönmukaisesti suuria metaani-, humus- ja elohopeapäästöjä, jotka jatkuvat jopa vuosikymmenien ajan.
Suomi on korkeuseroiltaan matala maa, jonka koskivoiman hyödyntäminen vaatii aina joko suuria tekoaltaita tai luonnonjärvien tai jokivoimaloiden yläpuolisten osien voimakasta säännöstelyä ollakseen tehokasta. Vesirakentaminen on näin Suomessa luonnolle ja kalataloudelle erityisen haitallista. Lisäksi jokivoimasta saatavat tehot ovat haittoihin nähden – ja absoluuttisestikin – erittäin pieniä.
Loppu, jäljellä oleva virtavesiluonto on Hautalan mielestä säästettävä kalataloudellisiin, luonnonsuojelullisiin ja matkailullisiin tarkoituksiin:
– Tässä käytössä jokien kasvava tuotto jakautuu suuremmalle väestöryhmälle kokonaan ilman haittoja.
– Suomessa olevasta vesivoimasta on rakennettu noin kaksi kolmannesta. 1980-luvun alussa käydyn perusteellisen, yhteiskunnallisen ja luonnontaloudellisen keskustelun jälkeen eduskunta päätti säätää 1980-luvun lopulla koskiensuojelulain, joka suojelee suurimman osan vielä jäljellä olevasta koskiluonnosta voimalaitosrakentamiselta. Menetetystä koskivoimasta maksettiin voimayhtiöille korvaukset, joiden loppuun saattamisen juhlaa vietetään juuri nyt, lokakuun lopulla 2006. Korvauksia maksettiin kaikkineen 78 miljoonaa euroa.
Tämä päätös loppujen virtavesien suojelusta on sitten osoittautunut oikeaksi, sillä vapaana virtaavien vesien matkailullinen, kalataloudellinen ja luonnonsuojelullinen arvo on noista ajoista voimakkaasti kasvanut. Myös valtio on käyttänyt virtavesien kunnostukseen miljoonia euroja valtion rahaa, ja kunnostustyö jatkuu edelleen.
– Eräs Suomen kunnostetuimmista kohteista on juuri nyt vesirakentamiskeskustelun kohteeksi taas kerran joutunut Iijoen keskijuoksu, jota aikoinaan uhkasi etenkin Kollajan allas- ja voimalaitoshanke. Kollaja olisi toteutuessaan kuivannut yli 30 kilometriä kauneinta suomalaista jokiluontoa. Nyt Iijoki on kunnostettuna Suomen tärkeimpiä kalastusalueita, ja kanta myös matkailun kehittämisen puolesta on jokivarressa yksimielinen. Viimeksi viime viikolla Pudasjärven kaupunki teki esityksen lohen palauttamiseksi Iijokeen, Hautala huomauttaa.