1. Euroopan Unioni on hyväksynyt kulttuuristrategian, jonka tarkoituksena on mm. edistää kulttuurien monimuotoisuutta ja pienten kulttuurien säilymistä. Unioni on myös sitoutunut Unescon sopimuksella vastaaviin päämääriin. Miten olet edistänyt suomalaisen kulttuurin säilymistä EU-tasolla? Entä jatkossa? / Miten aiot olla edistämässä suomalaisen kulttuurin säilymistä EU-tasolla?[:]
Heidi Hautala: Olen pyrkinyt toimimaan EU:n kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden hyväksi puolustamalla vähemmän käytettyjä kieliä ja saamelaisten, EU:n ainoan alkuperäkansan, oikeuksia. Olen myös toiminut Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen oikeuksien puolesta yhdessä virolaisten ja unkarilaisten kanssa. Suomalaista kulttuuria tuetaan EU:ssa huolehtimalla eurooppalaisen audiovisuaalisen ohjelmatuotannon resursseista, tosin välillä on tuntunut siltä, että mikäli ranskalaisia on uskominen, eurooppalainen kulttuuri merkitsee ranskalaista vastapainona amerikkalaiselle.
2. Tekijänoikeudet ovat yksi keskeinen EU-politiikan sektori. Onko tekijänoikeuksilla mielestäsi ensisijaisesti edistettävä uuden
kulttuurin luomista ja elinvoimaisuutta vai luotava edellytykset kulttuuriteollisuuden kasvulle?
Heidi Hautala: Taiteen ja tieteen tekijöiden tulot on taattava samalla huolehtien siitä, että taide ja tieto ovat mahdollisimman vapaasti ihmisten käytettävissä, jotta ne voivat rikastuttaa ihmiskuntaa. Korvausten tulisi ohjautua suoremmin tekijöille, ei suuryhtiöille. Yllättävän usein tekijät ja kulttuuriteollisuus ovat samalla puolella puolustamassa tekijänoikeuksia kulttuurin kuluttajia vastaan, vaikka esimerkiksi ajankohtaisessa kiistassa työsuhdeolettamasta tekijöiden ja yhtiöiden välillä on aito eturistiriita.
Kuluttajien oikeudet ovat jääneet useissa tekijänoikeustaisteluissa vähemmälle. Kulttuuriteollisuuden omien etujen mukaista ei ole, että on syntynyt voimakas vastakkainasettelu kuluttajien kanssa. EU-tuomioistuimessa on käsiteltävänä tapaus, josta saataneen ratkaisu EU:n tekijänoikeusdirektiivin yksityistä kopiointia koskevaan tulkintaongelmaan. Ajankohtaisessa EU-direktiivissä äänitallenteiden suoja-ajan pidentämisestä nykyisestä 50 vuodesta mielestäni riittävä suoja-aika on 70 vuotta komission esittämän 95 vuoden sijaan. Sympaattista, että Euroopan parlamentti haluaa perustaa suoja-ajan pidentämisestä saaduista varoista erillisen rahaston taustamuusikoita varten!
Jokaisen kuuluu saada työstään palkkio, mutta on myös hyväksyttävä, että tekijät ottavat vaikutteita olemassa olevista teoksista. Kulttuuri perustuu vuoropuheluun, jossa lainataan. “Väärennöksiä” jäljitettäessä tämä tulee ottaa huomioon.
3, Euroopan Unionissa päätettiin muutama vuosi sitten “avata kilpailu” tekijänoikeusmarkkinoilla. Komissio perusteli päätöstään kansallisten
monopolien purkamisella tekijänoikeushallinnossa. Käytännössä kuitenkin päätös on johtanut siihen, että pienten kulttuurialueiden
vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet ja suuret kansainväliset yhtiöt valtaavat alaa. Oletko meppinä valmis toimimaan tämän ongelman
poistamiseksi?
Heidi Hautala: Olen.
4. Tulisiko mielestäsi taiteen tekijöiden ja tuottajien kerätä toimeentulonsa ensisijaisesti tekijänoikeustulon kautta vai pitäisikö
tekijänoikeuskorvausjärjestelmästä luopua ja siirtää tekijänoikeustuloa saavat verorahoitteisen apurahajärjestelmän piiriin?
Heidi Hautala: On vaikea nähdä, että tekijänoikeuskorvausjärjestelmästä voitaisiin luopua, mutta sitä voidaan täydentää ja osittain korvata veroista rahoitettavilla apurahoilla. Niitä tarvitaan erityisesti kaupallisesti vähemmän menestyvän tuotannon tukemiseen. Yleisen kulttuurituen kuten apurahojen tulisi kohdistua oikeudenmukaisesti eri ilmaisun muotojen kesken. Kirjallisuuden puolella tietokirjallisuus ei saa oikeudenmukaista osuuttaan kirjastoapurahoista. Luova työ on käsitettävä laajasti, ei vain perinteisenä taiteena.
Tekijänoikeusjärjestelmä on epäilemättä kriisissä internetin aikakaudella, jolloin voidaan tuottaa helposti identtisiä kopioita. Ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa kansainvälisin sopimuksin säädetään ankariakin rangaistuksia oikeudettomasta kopioinnista. Kriminalisoitua toimintaa valvotaan kansalaisten yksityisyyden suojaa vaarantaen. Yksi ulospääsy tilanteesta on nähdä teosten levittämisen helppous myös mahdollisuutena, joka voi merkitä myös kaupallista menestystä. Spotify on hyvä esimerkki järjestelmästä, joka tuo teokset helposti, halvalla ja laillisesti ihmisten ulottuville. Vastaavia järjestelmiä voisi periaatteessa synnyttää myös verovaroin. Ruotsissa piraattipuolueen menestys on vakava osoitus siitä, että on löydettävä uusi tasapaino tekijöiden, kulttuuriteollisuuden ja kuluttajien välille.
5. Millainen kulttuuri-ihminen olet?
Sanomalehdissä minua kiinnostavat nykyään eniten kulttuurisivut. Pyrin löytämään aikaa romaanien ja runojen lukemiseen, teatteriin, elokuviin ja konsertteihin. Kuvataiteista minua kiinnostaa eniten valokuva. Kulttuuri välittyy myös hyvissä keskusteluissa.
Heidi Hautala: Olen ollut paljon tekemisissä dokumenttifilmin tekijöiden kanssa, koska maailmanparantajana olen voinut todeta dokumentin voiman ihmisten herättelemisessä tiedostamaan mitä erilaisimpia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Hyvänä esimerkkinä eurooppalaisen tietoisuuden herättelemisestä oli jokin aika sitten eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden yhteisprojekti, jossa eri maissa esitettiin kymmenen dokumentin sarja demokratian aihepiiristä. Tunsin itseni etuoikeutetuksi saadessani osallistua vuoden 2008 DocPointin kotimaisen sarjan juryyn. Huomasin tarkastelevani ja arvottamalla teoksia aivan eri tavalla kuin alan ammattilaiset.
6. Miten musiikki näkyy arjessasi?
Heidi Hautala: Kuuntelen radiota. Käyn silloin tällöin konserteissa.
