///Turun Sanomat
Vappuna toivotetaan Euroopan unioniin tervetulleiksi kymmenen uutta maata. Maanosan kahtiajaon on määrä melkein viisitoista vuotta Berliinin muurin murtumisen jälkeen päättyä.[:]
Eduskunnassa on jo syyskaudella hyväksytty kyseinen liittymissopimus. Keskusteluitta.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa käsitellään parhaillaan hallituksen esitystä, jolla on tarkoitus varmistaa, että ainakin kahden vuoden ajan Virosta ja seitsemästä muusta uudesta EU-maasta tulevilta työntekijöiltä vaaditaan edelleen työlupa. Se myönnetään vain, jos avoimeen tehtävään ei ole kohtuuajassa saatu palkattua suomalaista.
Kun tapaa uusien EU-naapuriemme edustajia, poikkeuksetta he pitävät tällaisia varotoimia syrjivänä kohteluna. Viimeksi Slovenian presidentti valitteli tällä viikolla Suomessa vieraillessaan tätä kastijakoa. Samalla tavallahan nykyinen unioni on muuten rajoittanut maataloustuotteiden tuontia näistä maista ja samalla varmistanut omille vastaaville tuotteilleen lähes vapaat markkinat.
Varovaisuus työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoittamisessa on huonosti yhdistettävissä yhä yleisemmin hyväksyttyyn käsitykseen, että vanheneva väestö ei tätäkään maata enää yksin pidä elinvoimaisena. Mutta oletetaan – kuten hallitus ja työmarkkinajärjestöt esittävät – että ongelma on olemassa ja että määräaikaiset rajoitukset sittenkin olisivat tarpeen suojaamaan työmarkkinoita vakavilta ja yhtäkkisiltä häiriöiltä. Onko keinot valittu oikein?
Eduskunnassa on nyt selviämässä, että rajoittamalla tavallisen (virolaisen) työnhakijan mahdollisuutta päästä töihin suomalaiselle työnantajalle ollaan ohjaamassa työvoiman tarjontaa Suomenlahden takaa paljon vaikeammin valvottaviin työvoiman tarjonnan muotoihin.
Suomi ei nimittäin ole varannut itselleen liittymisneuvotteluissa mahdollisuutta rajoittaa palvelujen tarjonnan vapautta, jonka kautta työvoima liikkuu paljon helpommin. Itävalta ja Saksa ovat rajoittaneet palvelujen muodossa tapahtuvaa työvoiman tarjontaa.
Käytännössä esimerkiksi Virossa toimiva (tytär-)yritys voi vapaasti lähettää Suomeen työntekijöitä. Sen on toki sitouduttava Suomessa noudatettaviin työehtoihin.
Lahden takaa lähetetyt työntekijät ovat kuitenkin todennäköisesti enimmäkseen vuokratyövoimaa.
Valvonta on tällöin erityisen vaikeaa. Lähettävältä yritykseltä ei vaadita edes Suomessa olevaa edustajaa, eikä työn suomalaiselta teettäjältä vastuuta työntekijän saatavista, veroista ja sosiaaliturvamaksuista.
Mitkä harmaan talouden markkinat tästä avautuvatkaan!
Samaan aikaan toisaalla kaavaillaan muutoksia, joiden työmarkkinavaikutukset voivat olla arvaamattomat. EU:ssa on ollut jo jonkin aikaa tekeillä vuokratyödirektiivi. Kiista työntekijän vuokraavan yrityksen velvollisuuksista on auki.
EU-komissio on lisäksi juuri saattanut maailmaan esityksen, jolla vapautettaisiin palvelujen markkinat unionin alueella kahleistaan. Palveluja rajojen ylitse tarjoava yritys noudattaisi tarjoajamaan lainsäädäntöä. On vaikea nähdä parempaa keinoa sysätä liikkeelle “race to the bottom” -ilmiö eli markkinavoimin aikaansaatu työmarkkinasäätelyn purku kohti matalinta tasoa.
Näkymä laajenee EU:n tuolle puolen, koska Maailman kauppajärjestö WTO:ssa on vireillä palvelukaupan maailmanlaajuiseen vapauttamiseen pyrkivä GATS-sopimus. On vaikea nähdä, että hoivapalveluyrittäjäksi koulutettu perhepäivähoitaja pärjäisi monikansalliselle yritykselle kunnallisessa tarjouskilpailussa. – Näin pitkälle ei ehkä mennä, mutta uhkakuvat on hyvä tunnistaa.
Pahimmillaan palvelujen kautta yli rajojen tapahtuvasta vuokratyön tarjonnasta tulee keino purkaa huomattava osa työntekijöiden oikeuksista.
Tästä on oikeutettua vaatia avointa ja julkista keskustelua, koska epäilemättä jotkut tähän pyrkivätkin. Työmarkkinoilla on tapahtumassa vaikeasti hahmotettava vallankumous, joka vaatii Suomen tasavallan lainsäätäjiltä melkoista valppautta.
Hallituksen esitys säädellä tavallisen virolaisen työluvan saantia tavallisen suomalaisen työnantajan palvelukseen vaikuttaa melko avuttomalta yritykseltä. Valittu “strategia” on hylättävä, jos se pakottaa uuden EU-naapurimme Suomeen työhön haluavan kansalaisen Virossa toimivan työvoimaa vuokraavan yrityksen palvelukseen.
Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja.
