Vielä hetki sitten Attac-liikkeen vaatimus valuutanvaihtoverosta saattoi muiden mielestä kuullostaa yhtä utopistiselta kuin kansainvälinen miinankieltosopimus aikanaan. Vaan tuskin enää. Heinäkuussa Belgian parlamentti sitoutti “Tobin-Spahn”-lailla maansa valuutanvaihtoveron toteuttamiseen. Syyskuun puolessa välissä Ranskan presidentti Chiracin asettama asiantuntijaryhmä katsoi, että valuutanvaihtovero voidaan ja että se pitää toteuttaa.
[:]
Presidentti Chirac on nyttemmin itse toistanut tämän kannan myös YK:n päämajassa, brasilialaisen virkaveljensä Lula da Silvan järjestämässä 55 maan huippukokouksessa.

Huippukokousta varten teettämässään raportissa Lula ja Chirac esittelivät keinoja, joilla voidaan tuplata globalisaation kielteisten vaikutusten pysäyttämiseen tarvittava rahoitus ja samalla luoda pysyvä ja ennustettava rahoitusjärjestelmä. Raporttiin ja sen johtopäätöksiin olivat ennen kokousta yhtyneet myös Chilen presidentti Ricardo Lagos, Espanjan pääministeri Rodriguez Zapatero sekä YK:n pääsihteeri Kofi Annan.

Tämän “nälän vastaisen kvintetin” mielestä YK:n vuosituhatjulistuksen lupausten lunastamiseksi on vastedes harkittava kansainvälisten verojen käyttöön ottamista. Valuutanvaihtoveron lisäksi raportissa suositellaan kasvihuonepäästöjen, asekaupan ja ylikansallisten yritysten voittojen verottamista.

Yhdysvaltain edustaja huippukokouksessa, maatalousministeri Ann Veneman, torjui raportin juuri kansainvälisten verojen osalta. Hänen mukaansa kansainväliset verot ovat epädemokraattisia.

Me taas näemme, että Lulan ja Chiracin ehdottamat kansainväliset verot voivat muodostua askeleiksi kohti globaalia demokratiaa.

Huippukokouksen päätösjulistukseen yhtyi kaikkiaan 113 maata, niiden joukossa oletettavasti myös Suomi. Suomea edustivat huippukokouksessa presidentti Halonen ja ulkoministeri Tuomioja.

Me allekirjoittaneet toivomme nyt, että Suomi olisi ensimmäisten joukossa järjestämässä kansainvälistä konferenssia, jonka on määrä sopia valuutanvaihtoveron käyttöönoton yksityiskohdista ja aikataulusta.  Helsinki-prosessi on oiva foorumi poliittisen
kannatuksen saamiseksi tälle hankkeelle.  Tässäkin tapauksessa on mahdollista soveltaa miinankieltosopimuksen ja kansainvälisen tuomioistuimen syntyprosesseista saatuja kokemuksia. Mainitut kansainvälispoliittiset uudistuksethan toteutuivat siten, että ensin tietyt maat lähtivät liikkeelle ja vähitellen muut seurasivat mukana. Edes kaikkien supervaltojen osallistumista ei tarvita heti alkuun.

Mikael Böök, Attac ry:n hallituksen jäsen
Heidi Hautala, kansanedustaja (vihr)
Kimmo Kiljunen, kansanedustaja (sd)
Heikki Patomäki, Attac ry:n pj.
Katarina Sehm-Patomäki, toiminnanjohtaja, NIGD