Väärää tietoa kansanäänestyksistä

///Ilta-Sanomat

Pääkirjoituksessaan 2.10.2003 Ilta-Sanomat jatkaa epäasiallista kampanjointiaan kansanäänestyksiä vastaan. Selkeä asiantuntemattomuus näkyy kirjoituksessa parissakin kohtaa. Räikein esimerkki on väite siitä, että “katastrofaalinen esimerkki kansanäänestyspäätöksistä oli Suomen kieltolaki, joka ei suinkaan raitistanut kansaa, vaan opetti sen juomaan salakuljetettua pirtua”. Vuonna 1931 Suomessa todella järjestettiin kansanäänestys kieltolaista, mutta tällöin kansa päätti purkaa epäonnistuneen kieltolain – ei suinkaan aloittaa sitä.[:]

Se, että Vasemmistoliitto toi EU:n  perustuslakikansanäänestyksen eduskunnan päätettäväksi jo tässä vaiheessa, on aiheuttanut sekaannusta. Kansanäänestyksen kannatus on paljon laajempaa kuin voisi luulla sen perusteella, että eduskunta hylkäsi selvin luvuin Vasemmistoliiton ehdotuksen.

Äänestyksen jälkeen eduskunnan asenne on itse asiassa hyvin avoin. Tämän voi lukea perustuslakivaliokunnan lausunnosta, jossa todetaan, että “uudella sopimuksella varta vasten tavoitellaan perustuslaille ominaisia syvällisiä vaikutuksia” ja että “kansanäänestysmenettelyssä kampanjointi voisi lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta”. Lausunto ottaa myös huomioon, että “samankaltaiset legitimiteettinäkökohdat, jotka Suomessa liitettiin vuoden 1994 kansanäänestykseen, ovat nyt asiaankuuluvia unionin tasolla ja on syytä ottaa huomioon arvioitaessa kansanäänestyksen järjestämistä”.

Olisiko tämän positiivisempaa otetta voinut toivoa, kun HVK-prosessi on vasta alkamassa? Ei minusta. Tosiasia on, että eduskunnassa on paljon edustajia, jotka eivät ole vielä halunneet lyödä kantaansa lukkoon.

IS:n pääkirjoituksessa esitetään selvästi harhaanjohtava tulkinta eduskunnan kannasta. Väärä kuva tilanteesta on ymmärrettävästi syntynyt, kun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari on esittänyt mietinnön julkistamistilaisuudessa omia näkemyksiään eduskunnan yleisestä hengestä toteamalla, että “päätellen tästä vähäisestä innostuksen määrästä kansanäänestystä ei tule”.

Suomalaisilla on lähikuukausina tilaisuus osoittaa, onko innostusta sitten eduskunnan ulkopuolella vai ei. Itse koen, että moni on jo valpastunut seuraamaan EU:n perustuslakiprosessia oivallettuaan, että saattaa itse päästä osallistumaan myös päätöksen tekemiseen. Kansanäänestysten tärkeimpiä “sivuvaikutuksia” onkin kansalaisten tietoisuuden kasvaminen, jonka myös perustuslakivaliokunta on todennut.

Facebook
Twitter
WhatsApp