Kansanedustaja Heidi Hautala (vihr.) kommentoi puolustusministeri Matti Vanhasen ja EU-tulevaisuuskonventin jäsen Kimmo Kiljusen (sd.) näkemyksiä mahdollisesta EU-perustuslakiäänestyksestä EU:n parlamenttien kokouksessa COSAC:ssa Ateenassa.[:]
Hautalan mielestä on tervetullutta, että monissa EU-maissa leviävä keskustelu tulevasta EU-perustuslaista järjestettävästä kansanäänestyksestä on saavuttamassa Suomen. Sitä eivät vaadi vain EU:n vastustajat, vaan tahot, joiden mielestä kansalaiset on otettava mukaan päättämään unionin tulevaisuudesta.
“Uusi sopimus tulee melko varmasti viemään kehitystä ison askeleen liittovaltion suuntaan. Olisi vahingollista ummistaa silmänsä siltä, että muun muassa yhteinen puolustus tullee aikaisempaa lähemmäksi. Hallitus näyttää panneen päänsä pensaaseen, mutta se ei voi välttyä ottamasta asiaan kantaa jo lähiviikkoina”, Hautala toteaa.
Liittovaltiokehitys sisältää Hautalan mukaan myös myönteisiä mahdollisuuksia vahvistaessaan yleisesti kansalaisten oikeuksia valtioiden kustannuksella. Kansanäänestys tarjoaisi Hautalan mielestä mahdollisuuden laajaan keskusteluun ja parempaan ymmärrykseen unionin vaikutuksesta suomalaisten elämään. Hän huomauttaa, että päättäjien perinteisesti pelokas suhtautuminen kansanäänestyksiin on omiaan pitämään yllä tunnetusti leveää kuilua Brysselin ja kansalaisten välillä.
“Puolustusministeri Vanhasen varovainenkin kannanotto on enemmän kuin tervetullut tässä ylivarovaisessa ilmapiirissä, jossa demokratiaa pidetään riskinä eikä mahdollisuutena”, Hautala sanoo.
Hautala toteaa kuitenkin, että neuvoa antava kansanäänestys ei ole sopiva “perustuslaillisen” kansanäänestyksen järjestämiseen. Hän ehdottaa, että perustuslakiin otetaan määräys, joka mahdollistaa päättävän kansanäänestyksen. Uuden perustuslakimme toimivuutta arvioinut työryhmä esitti viime joulukuussa sellaisen selvittämistä jo lähitulevaisuudessa.
Heidi Hautala toimii eurooppalaista suoraa demokratiaa edistävässä IRI-instituutissa (Initiative and Referendum Institute Europe www.iri-europe.org), jonka tavoitteena on saada aikaan kansanäänestys kaikissa EU-maissa samanaikaisesti, mieluiten kesäkuun 2004 EU-parlamenttivaalien yhteydessä.
