Eilen europarlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajat eivät suostuneet, että ulkosuhdehallinnosta (EUH) tehtäisiin poliittinen päätös ensi viikolla. [:]Tämä johtui siitä, että parlamentin näkökulmasta auki on edelleen liian suuria kysymyksiä. On kuitenkin vielä mahdollista, että neuvottelevat tahot kokoontuvat yhteen ensi viikolla, jolloin olisi mahdollisuus päästä sopimukseen EUH:n perustamisesta, mikäli parlamentin vaatimuksiin vastataan.

Suurin auki oleva kysymys on se, mihin EUH sijoitetaan. Parlamentti vaatii edelleen sijoittamista komission kylkeen. Mepit haluavat myös kehitysyhteistyökomissaarin olevan kokonaan vastuussa kehitysyhteistyön budjetti-instrumenteista. Kolmas parlamentin ehto on se, että koko palkattava henkilöstö on lojaali ulkosuhdehallinnolle. Siksi parlamentti ei ole tyytyväinen Ashtonin esitykseen, jossa mm. jäsenvaltioista tulleet työntekijät eivät saisi jatkaa EUH:ssa pitempään kuin alkuperäisen työsuhteen keston ajan.

Moni Euroopan parlamentin vaatima asia on kuitenkin mennyt läpi nelikantaneuvotteluissa. Heidi Hautalalle tärkeintä on sopu siitä, että hallinnossa on selkeä rakenne ihmisoikeuksien edistämiselle. On sovittu, että hallinnossa on ihmisoikeusyksikkö ja maatasolla delegaatioissa ihmisoikeusvastuuhenkilöt. Tästä rakenteesta pitää kuitenkin saada jatkoneuvotteluissa konkreettisempi, jotta saadaan ihmisoikeudet valtavirtaistettua koko ulkopolitiikkaan.

Muita parlamentille tärkeitä asioita, joista on päästy sopuun, ovat parlamentin poliittinen valvontavalta, hallinnollinen pääsihteeri poliittisen pääsihteeritriumviraatin sijaan ja rakenne kriisinhallinnalle ja rauhanrakentamiselle. Viimeiseen tarvitaan vielä roimasti konkretiaa, kuten oma yksikkö rauhanrakentamiselle.

Parlamentti on puolestaan myöntynyt sille, että puheenjohtajavaltion ulkoministeri esiintyy parlamentin täysistunnoissa korkean edustajan poissa ollessa puhtaasti yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvissa asioissa.