Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen, kansanedustaja Heidi Hautala pitää pääministeri Vanhasen ehdotusta EU:n uusista jäsenmaista tulevien työntekijöiden rajoitusten uudelleentarkastelusta ilahduttavana heräämisenä todellisuuteen. Hautala menee vielä pidemmälle ja esittää, että hallitus vetää siirtymäaikalakiesityksen kokonaan pois eduskunnasta. Lakiesitystä käsitellään parhaillaan eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, jossa Hautala on jo ilmoittanut, että Vihreä eduskuntaryhmä vastustaa siirtymäaikojen rajaamista. [:]
– Pääministeri Vanhanen on Hautalan mielestä aivan oikein todennut odotettavissa olevan “suuria ongelmia, jos palvelut saavat liikkua vapaasti mutta työvoima ei”. Vanhasen tervetullutta keskustelunavausta siirtymäaikalain voimassaolon lyhentämisestä kahdesta vuodesta vuoteen pitäisi viedä askel pidemmälle: lakiesitys olisi viisasta vetää kokonaan pois, esittää Hautala.
– Eduskunnassa on käynyt kiusallisen selväksi, että siirtymäaikalaki ei poista palvelualojen vuokratyövoiman ongelmia. Estämällä tavallisia (virolaisia) työntekijöitä pääsemästä Suomeen aivan tavallisen työnantajan palvelukseen joudutaan ojasta allikkoon. Siirtymäaikalaki suorastaan kannustaa maamme rajojen ulkopuolella operoivia vuokratyöfirmoja luomaan Suomen palvelualoille laajat halvan työvoiman markkinat. Kehitys on omiaan jakamaan Suomen työmarkkinoita pysyvästi kahteen kastiin. On erikoista, että pääministeri Vanhasen ehdotusta vastustava SAK ei näe tätä riskiä, Hautala kummastelee.
– Ongelma on paljastunut nyt, kun uusien maiden liittymissopimukset on jo lyöty lukkoon. Palvelualojen työntekijäpuolen ilmaisema huoli sopimuksiin sisältyvästä porsaanreiästä kaikui aikoinaan kolmikantaneuvotteluissa kuuroille korville. Niissä olisi tullut sopia, että tavallisiin työntekijöihin kohdistuvien rajoitusten sijaan rajoitetaan palvelujen tarjonnan muodossa uusista maista tulevan työvoiman tarjontaa. Saksa ja Itävalta ovat ainoina vanhoina EU-maina varanneet itselleen mahdollisuuden ottaa käyttöön tällaisia rajoituksia, Hautala muistuttaa.
– Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevalla ulkomaalaislailla voitaisiin vielä vahvistaa ulkomaisen työvoiman valvontaa esimerkiksi antamalla ay-järjestölle kanneoikeus tilanteissa, joissa työnantaja tai työvoimapalveluja vuokraava toimeksiantaja rikkoo voimassaolevia työehtoja, Hautala ehdottaa.
Hallituksen esityksessä Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Unkarin, Tsekin, Slovakian ja Slovenian kansa-laisten ansiotyön edellytyksistä esitetään, että näistä maista tulevilta kansalaisilta vaadittaisiin kahden, kaikkiaan mahdollisesti jopa seitsemän vuoden siirtymäaikana työlupa, joka myönnettäisiin vain, jos avoinna olevaan tehtävään ei saataisi kohtuuajassa palkattua Suomen tai toisen nykyisen EU-maan kansalaista.
PALVELUDIREKTIIVI TUO LISÄÄ ONGELMIA
Heidi Hautala muistuttaa, että ulkomaisen työvoiman työehtojen valvonta tulee entisestään vaikeutumaan, jos EU-komission esitys palveludirektiiviksi saa jäsenmaiden ja parlamentin hyväksynnän. Direktiivillä pyritään vahvistamaan EU:n taloutta helpottamalla palvelujen tarjontaa yli rajojen.
– Palveludirektiivi kattaa komission mukaan 80 % EU:n BKT:sta, koska suurin piirtein kaikki taloudellinen toimeliaisuus rakentamisesta koulutukseen voidaan määritellä palveluiksi, jos niitä tarjotaan vastikkeellisesti. Palveluihin sovellettaisiin esityksen mukaan tarjoavan maan lainsäädäntöä. Voi vain kuvitella, minkälainen kilpailu EU-maiden kesken palvelualoilla syntyy kohti heikoimpia työehtoja ja sosiaaliturvaa. Mahdollisuudet valvoa ulkomaisen työvoiman käyttöä heikkenevät entisestään. Onneksi komission esitys on herättänyt melkoista huolta – jopa kauppa- ja teollisuusministeriössä, Hautala toteaa.
