///A-Talkin verkkokolumni

Kansainvälinen huumebisnes, ihmiskauppa ja terrorismi ovat vakavia rikoksia, joita on torjuttava yli rajojen. Poliisien, tuomarien ja tiedustelupalvelujen tietojenvaihtoa ja yhteistyötä ollaankin lisäämässä. Käytössä on uutta tekniikkaa, jonka avulla rikoksista epäiltyjen valvonta on ennennäkemättömän tehokasta. [:]

Digitaalinen kasvo- tai sormenjälkitunniste passissa on varmuudessaan aivan toista luokkaa kuin tavallinen valokuva. Suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten passeihin ne ovat tulossa pikapuoliin, ns. biometrinen kasvotunniste puolentoista ja sormenjälkitunniste kolmen vuoden kuluessa. Yhdysvaltoihin ei ole viisumitta asiaa, ellei matkustajan passin myöntäneellä valtiolla ole asiasta päätöksiä tämän vuoden lokakuuhun mennessä.

EU:ssa on vireillä myös lakiesitys, jolla kaikki teleoperaattorit velvoitettaisiin tallettamaan viestinnän teletunnistetiedot vuoden ajaksi. Tämä laki on tosin parhaillaan vaikeuksissa muun muassa siksi, että tallentamisesta aiheutuu mittavia kustannuksia.

Uuden valvontatekniikan varjopuolena on se, että tiedot saattavat myös joutua vääriin käsiin. Olisi lapsellista luottaa siihen, että niin ei voisi käydä. Vaikka luottaisimme suomalaisiin viranomaisiin – joskaan Soneran ja Supon yhteistyö teleurkinnassa ei sellaiseen luottamukseen anna aihetta – tietoja tullaan luovuttamaan myös muiden maiden viranomaisille, joita eivät välttämättä sido kunnolliset tietosuojamääräykset. Juuri tästä on kysymys, kun EU:ssa on syntynyt kiista matkustajatietojen luovuttamisesta Yhdysvaltoihin. Vaikka en olekaan arabi, ajattelen silti, että ruokavalioni ei kuulu USA:n turvallisuusviranomaisille.

Olemme matkalla kohti tilannetta, jossa tietojen vaihdosta ainakin Euroopan unionin piirissä siirrytään yhteisiin rekistereihin. Varsinkaan uusissa EU-maissa ei ole ehditty varmistaa tietosuojan pitävyyttä. Tästä aiheutuu todellinen vaara perusoikeuksille. Ihmisen elektroninen identiteetti pankkitilitietoineen on kiinnostava kohde rikollisille. Maailmalla on jo lukuisia tapauksia, joissa yritysten arkaluontoisia henkilötietoja sisältävät kokonaiset tietokannat ovat joutuneet vääriin käsiin.

Syyskuun yhdennentoista jälkeen yleisestä turvallisuudesta on tullut ylin perusoikeus, jonka edessä muut, ne varsinaiset perusoikeudet saavat väistyä. Tämä on mahdollista, koska ihmisten pelkoihin on helppo vedota. Ja kun terrorismin pelko valtaa mielet, lait saadaan nuijittua läpi ennätysajassa ja ilman kansalaiskeskustelua. Perusoikeuksista kuten yksityisyyden suojasta huolehditaan vasta jälkeenpäin, jos huolehditaan.

Suomessakin poliisille ollaan antamassa uusia valtuuksia rikosten ennaltaehkäisevän torjunnan mahdollistamiseksi. Ennaltaehkäisevä rikostorjunta tarkoittaa sitä, että jokainen saattaa olla terroristi. Valvonta kohdistuu erottelematta kaikkiin ilman, että on edes epäilyä rikoksesta.

Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat kiinnittäneet vakavaa huomiota myös siihen, että terrorismin torjunnan varjolla eri maiden valtaapitävät ovat lunastaneet toisiltaan oikeuden laittaa takapihansa kuntoon, toisin sanoen eliminoida hankalat oppositiovoimat. Näin tapahtuu Kiinan Xinjiangissa, Tshetsheniassa, Burmassa jne. Yhdysvallat on ryhtynyt kuljettamaan terrorismista epäilemiään vankeja kuulusteltaviksi maihin, joissa kidutus on laillista.

Turvallisuutta koskevat päätökset tehdään tällä hetkellä kansalaiskeskustelun ja parlamentaarisen valvonnan ulottumattomissa. Siksi niistä on nyt alettava pitää melua.