Vihreät järjestivät Istanbulissa 1.-2.11. konferenssin aiheella “Turkki Euroopassa”. Keskiviikkona keskusteltiin Turkin demokratian kehityksestä uuden perustuslain valossa.[:] Syyskuussa järjestetty kansanäänestys hyväksyi muutoksia 24 perustuslain artiklaan.
Heidi Hautala aloitti keskustelun toteamalla, että perustuslakiuudistus oli menestys hallitukselle. Tämä on kuitenkin vain alku ennen seuraavia askeleita.
Europarlamentaarikko Ska Kellerin mukaan EU:ssa pidetään Turkin kehitystä hyvänä, mutta riittämättömänä. Esimerkiksi tasa-arvotilanne on edelleen huono. Kellerin mukaan tarvitaan kokonaan uusi perustuslaki, joka suojelisi kansalaista valtiota vastaan. Turkin demokratiaa ei tarvitse EU, vaan turkkilaiset. Hautalan mielestä tässä uudistuksessa kannattaa edetä pian, jotta innostus muutokseen ei häviä.
Myös Euroopan neuvoston perustuslakiasioita käsittelevän Venetsian komission puheenjohtaja Gianni Buquicchion mielestä viimeaikaiset muutokset ovat hyviä, mutta Turkkiin on saatava kokonaan uusi perustuslaki. Nykyinen perustulaki pohjautuu edelleen vuoden 1987 perustuslakiin, joka kirjoitettiin sotilasvallakaappauksen jälkeen. Nykyisessä perustuslaissa ovat mukana yksilön vapaudet, mutta päällimmäisenä johtotähtenä on valtion suojautuminen näitä yksilön vapauksia vastaan. Valtion eheyden loukkaamattomuus menee kaiken edelle. Buquicchio kannusti kaikkia puolueita olemaan vastuullisia, huomioimaan myös opposition näkemykset ja päätymään kompromissiin uudesta perustuslaista, joka suojelee kunnolla ihmisoikeuksia.
Sekä Sebahat Tuncel (Peace and Democracy puolue, BDP) että Süheyl Batum (Republican People’s puolue, CHP) vaativat ponnekkaasti uuden perustuslain kirjoittamista. Tuncelin puolue boikotoi tästä johtuen syyskuun kansanäänestystä. Tuncelin mielestä uudistuksiin on tartuttava heti. Ei voida odottaa vaaleihin asti. Hän näkee, että uuden perustuslain on perustuttava tasa-arvolle ja sen on luovutettava valtaa paikallisille parlamenteille.
Batum toi esille viimeisten perustuslakimuutosten ongelmia: tuomarivallan voidaan nähdä valuvan valtapuolueen AKP:n käsiin ja toisaalta uudistusprosessi ei ollut demokraattinen, sillä puolueilla ja kansalaisyhteiskunnalla oli erittäin vähän aikaa vaikuttaa uudistukseen. Hän kiisti väitteen siitä, ettei AKP:n esityksille olisi esitetty vaihtoehtoja. Useat tahot (kuten turkkilaisten asianajajien liitto) ovat esittäneet vaihtoehtoisia muutoksia perustuslakiin.
Valtapuolue AKP:n (Justice and Development puolue) edustaja Bekir Bozdag ei sanonut yhtä suoraan kuin muut puhujat Turkin tarvitsevan kokonaan uutta perustuslakia. Hän muistutti, että perustuslakiin tehtiin kaikki muutokset, jotka olivat mahdollisia ja kaikkia tahoja kuultiin. Hän peräänkuulutti ennakkoluulotonta keskustelua uusista muutoksista.
Europarlamentin vihreän ryhmän puheenjohtaja Dany Cohn-Bendit nosti esille seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet Turkissa. Puolueiden edustajat eivät selkein sanoin luvanneet ajaa näitä oikeuksia.
Keskustelun lopuksi kansalaisyhteiskunnan jäsenet esittivät näkemyksensä perustuslakiuudistuksesta. Kaikki puhujat, kuten ammattiyhdistysliikeen edustaja Süleyman Celebi (Confederation of Progressive Trade Unions of Turkey) ja ihmisoikeusjärjestön (Human Rights Association of Turkey) edustaja Öztürk Türkdogan, olivat sitä mieltä, että tarvitaan kokonaan uusi perustuslaki, joka perustuu demokratiaan, vähemmistöjen (kuten kurdien) oikeuksiin ja ihmisoikeuksiin. Kuitenkin useat puhujat, kuten Can Paker (Turkish Economic and Social Studies Foundation), sanoivat, että uusi perustuslaki ei ole mahdollinen, ellei turkkilaisessa yhteiskunnassa tapahdu syvä uudistuksille myönteinen muutos.