Hallitus hyväksyi tänään Suomen kannan Euroopan unionin rahoituskehyksiin. Pieni läpimurto oli, että Suomi on nyt suopea EU:n laajuiselle
transaktioverolle, hallitusohjelman mukaisesti.[:]

Tarkoitus on siis ryhtyä verottamaan rahoitusalan liiketoimia. Suomi myös kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa
mahdollisimman kattavasti, mieluiten tietysti maailmanlaajuisesti. EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä olisi hyvä alku globaalille verolle.

Verosta on kuitenkin tullut kuuma peruna sekä Euroopan tasolla että Suomessa. Vastustajien mukaan vero ei toimisi tavoitteittensa mukaisesti,
ja joissain piireissä vierastetaan myös verotuoton kohdentumista EU:lle. Suomi ei ole suorastaan innokas kantamaan tulot EU:n kassaan, mutta on
valmis harkitsemaan sitä.

Uhat ovat toki varteenotettavia, mutta eivät riitä kaatamaan esitystä. Kuten useat taloustieteilijät ovat todenneet, yhteys rahoitussektorin ja
yhteiskunnan tarpeiden ja reaalitalouden välillä on katkennut. Veron avulla rahoitussektorilla säilyisi kirkkaampana mielessä sen alkuperäinen
tarkoitus eli esimerkiksi tuotantoon liittyvien investointien tekeminen.

Transaktiovero paitsi tervehdyttäisi kaupankäyntiä myös leikkaisi suurimpien markkinaheilahdusten huiput ja pohjat pois. Käytännössä tämä
tarkoittaisi, että huonoina aikoina kansalaiset eivät kokisi riskejä yhtä kovina kuin nyt. Hyvinä aikoina taas yhteiskunta hyötyisi rahoitussektorin
toiminnasta nykyistä enemmän.

Kyse on myös sijoitusmaailman ja pankkien velvollisuudesta kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Viime vuosina valtiot ovat tukeneet pankkeja
runsaskätisesti: on haluttu estää se, että finanssiromahdus kaatuisi esimerkiksi pienyrittäjien ja asuntovelallisten niskaan. Transaktioveron
myötä pankit ja suuryritykset maksaisivat takaisin niitä tukia, joita ne kovina aikoina ovat yhteiskunnalta saaneet.

Ajankohtaisessa keskustelussa toistuu usein toive siitä, että markkinoiden heilahtelulle ja osakekeinottelulle pitäisi tehdä jotain.
Finanssitransaktiovero tarjoaisi mahdollisuuden paitsi tähän, myös tukisi tehokkaalla tavalla Euroopan unionin taloutta.

(Teksti on julkaistu myös Vihreässä blogissa 6.10.2011.)