///Lehdistötiedote

Arvoisa toimitus,

Kansanedustaja Heidi Hautala on juuri lähettänyt ulkoasiainministeriöön oheisen asiakirjapyynnön. Hautala pyytää julkisuuslain nojalla saada tutustua turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun liittyvään virkamiesraporttiin, jota käsiteltiin viime viikolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa. Hautala arvostelee myös julkisuuslain vastaiseksi tapaa, jolla asiakirja on päätetty HUTVA:ssa salata.[:]

Lisätietoja: Heidi Hautala, 09-432 3129

– – –

Ulkoasiainministeriö
Alivaltiosihteeri Jaakko Laajava
PL 176
00161 Helsinki

Arvoisa alivaltiosihteeri Laajava,

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (HUTVA) on julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan käsitellyt kokouksessaan 28.1.2004 virkamiesten laatimaa raporttia, joka liittyy tulevaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Raportti julistettiin salaiseksi ilman ilmoitusta lainmukaisista salausperusteista. Kun tiedustelin perjantaina 30.1. puhelimitse ulkoasiainministeriöstä, minkä julkisuuslain salausperusteen nojalla raportti julistettiin salaiseksi, minulle kerrottiin päätöksen perustuvan lain 24 pykälään.

Julkisuuslain 24 pykälän mukaan valtioneuvoston ulkopoliittisia asioita käsittelevän valiokunnan asiakirjat ovat salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja jollei valiokunta toisin päätä. Lain kohta siis antaa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle valiokunnalle mahdollisuuden päättää edellä tarkoitetun virkamiesraportin julkistamisesta.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ei voi perustella salauspäätöstään pelkästään viittaamalla julkisuuslain 24 pykälän antamaan yleiseen salausperusteeseen. Julkisuuslain ja sen esitöiden mukaan asiakirjan salaaminen pitää aina perustella yksilöidysti ja selkeästi ilmaisten ne nimenomaiset edut, joita salaamisella halutaan suojata.

Tällaista menettelyä voi myös odottaa valtiossa, joka on pyrkinyt esiintymään Euroopan unionissa avoimuuden etulinjan maana. Asetus 1049/01 EU:n toimielinten asiakirjojen julkisuudesta (ns. avoimuusasetus) sekä vakiintunut oikeuskäytäntö velvoittavat toimielimen aina päättämään tapauskohtaisesti unionin toimielimen asiakirjan julkisuudesta ja ilmaisemaan salaamiselle laissa ilmenevät perusteet.

On vaikea ymmärtää, että kansalaisilta evättäisiin tilaisuus osallistua jo nyt, hallituksen tulevan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun aikana, vilkkaana käytävään keskusteluun salaamalla sen olennainen valmisteluaineisto. Julkisuuslain tavoitteet ovat erittäin edistykselliset ja kansainvälisestikin tunnustetut, koska ne antavat yksilöille ja yhteisöille mahdollisuuden “muodostaa vapaasti mielipiteensä” sekä “vaikuttaa julkisen vallan käyttöön”.

Julkisuuslain mukaan viranomaisella on aina myös velvollisuus harkita asiakirjan julkistamista muilta kuin mahdollisesti salattavilta osiltaan.

Edellä esittämäni perusteella en katso voivani tyytyä kieltävään vastaukseen, jonka ulkoasiainministeriön edustaja minulle suullisesti antoi 30.1.2004 pyytäessäni saada tutustua hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa käsiteltyyn virkamiesraporttiin. Toistankin pyyntöni nyt kirjallisesti.

Jos tästä huolimatta HUTVA päättäisi pitäytyä salauspäätöksessään, pyydän kohteliaimmin perustelemaan kielteisen päätöksen julkisuuslain asettamien vaatimusten mukaisesti.

Helsingissä 5.2.2004

Heidi Hautala