Euroopan parlamentti äänesti syyskuun täysistunnossa kannastaan uuteen tekijänoikeusdirektiiviin. Direktiivillä halutaan päivittää EU:n tekijänoikeusjärjestelmä vastaamaan digitaalisten sisämarkkinoiden vaatimuksia. Tämä päämäärä on kuitenkin karkaamassa yhä kauemmaksi.

Luovien alojen tärkein vaatimus on, ettei kaupallisia sisältöjä jaettaisi verkossa ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Digitaalisia kansalaisoikeuksia puolustavat järjestöt ja yksittäiset kansalaiset puolestaan ovat puolestaan huolissaan, johtaako tekijänoikeusdirektiivi käyttäjien tuottaman sisällön suodattamiseen ja ilmaisunvapauden rajoittamiseen. Vaikka huolet ovat ymmärrettäviä, yhdet puhuivat aidasta, toiset seipäistä.

Äänestyksen alla lobbaus täytti kaiken ilmatilan ja keskustelu polarisoitui: Jos et kannata direktiiviä, olet luovaa alaa vastaan. Jopa direktiivin kohennusehdotukset leimattiin direktiivin vastustamiseksi. Lopputulokseksi saatiin vaikeaselkoinen teksti, joka jakaa mielipiteet niin parlamentissa kuin sen ulkopuolella. Yhteisen äänen puuttuminen ei lupaa hyvää tuleville trilogeille eli parlamentin, komission ja neuvoston välisille neuvotteluille.

Mitä parlamentti sitten päätti? Direktiivin keskiössä oleva artikla 13 määrää vastuun käyttäjien internet-alustoille lataamasta sisällöistä alustoille itselleen. Facebook vastaa siitä, jos käyttäjä lataa verkkoon vaikkapa musiikkivideon. Huolta herättänyt sisällön suodattamisvaatimus on piilotettu rivien väliin: Tekijöiden ansainta taataan oikeudenhaltijoiden ja alustapalveluiden välille tehtävillä lisenssisopimuksilla. Alustapalvelut ovat kuitenkin vastuussa myös siitä mitä lisenssisopimukset eivät kata, myös silloin, jos oikeudenhaltija ei halua sopimusta tehdä. Käytännössä ainoa keino varmistua siitä, ettei lakia rikota, on valvoa kaikkea palveluun tulevaa sisältöä. Vaarana on, että suodattimet säädetään varmuuden vuoksi liiankin tiukoiksi.

Tekijä ansaitsee palkkansa myös internetissä. Nyt esitetyt keinot ovat silti kömpelöitä ja epäsuhtaisia. Tekijänoikeusuudistuksen hinta maksetaan digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä. Oikeudenhaltijoiden oikeudet vahvistuvat merkittävästi, mutta alustapalveluille tuodaan sellainen määrä vastuita ja velvollisuuksia, että selviävätkö niistä muut kuin suurimmat nykyiset toimijat? Ei ole Euroopan etu, jos Facebookin ja Youtuben asemaa entisestään vahvistetaan lainsäädännöllä.