Kuten lukuisat tutkijat ovat varoittaneet, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii huomattavasti nopeampia päästövähennyksiä kuin Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä on tähän saakka suunniteltu.

Euroopan parlamentti äänestää ensi viikolla uusiutuvan energian paketista, jossa otetaan tarpeellisia edistysaskeleita. Mitä myöhemmäksi toimia lykätään, sitä vaikeammin toteutettavissa ne todellisuudessa ovat. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnössä halutaan nostaa uusiutuvan energian tavoitetta komission ehdottamasta 27 prosentista 35 prosenttiin.

Osana uusiutuvan energian direktiivin tarkistusta päätetään myös uusiutuvan energian, mukaanlukien biopolttoaineiden, kestävyyskriteereistä. Biopolttoainetuottajat Suomessa korostavat, että raaka-aineena on jätteet ja tähteet. Tämä on kestävää ja näin tulisi tiukasti olla: direktiivissä ei saa sallia harvennuksia lukuunottamatta kuitupuun ja runkopuun käyttämistä energiaksi. Tämän puolesta vetosi yli 600 tutkijaa ympäri maailman.

Ilmaston kannalta sillä ei ole väliä, mistä päästöt tulevat – siihen vaikuttaa vain vapautuvan hiilidioksin todellinen määrä. Runkopuun hakkuu energiakäyttöön vapauttaa ilmakehään hiiltä, joka muuten pysyisi sidottuna puussa tai puutuotteissa, kuten rakennuksissa. Päästöt ovat samaa luokkaa fossiilisen energian kanssa.

Uusiutuvien energialähteiden käyttöä, erityisesti sähkön käyttöä liikenteessä, täytyy tukea. Biopolttoaineen käyttöä on lisättävä etenkin raskaassa liikenteessä sekä lentoliikenteessä. Direktiivissä on huomioitava kiertotalouden periaatteet ja jätehierarkia: sellaisia raaka-aineita, joille löytyy hiiltä pidempään sitovaa käyttöä, ei tule ohjata lähtökohtaisesti biopolttoaineisiin.