Tavoitteena vahva ja demokraattinen EU

Eduskunta aloitti tänään EU-selonteon käsittelyn. Hallituksen esitys viitoittaa hyvin Suomen EU-politiikkaa: EU nähdään siinä lähtökohtaisesti myönteisenä ja hyödyllisenä yhteisönä, ei peikkona. Entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi Euroopan unioni on todellakin Suomen ja suomalaisten etu yhä globalisoituvassa maailmassa.

[:]

Syvempi EU-yhteistyö edellyttää kuitenkin entistä parempaa avoimuutta ja kansalaisten oikeutusta. Siksi olisinkin toivonut, että Suomi sitoutuisi vieläkin vahvemmin EU:n demokraattisuuden kehittämiseen ja erityisesti Euroopan parlamentin vallan vahvistamiseen. Nyt selonteossa perussopimusmuutoksia – eli toimielinten roolien muuttamista – ei nähdä ajankohtaiseksi. Keskustelua voidaan kuitenkin jatkaa: mielestäni esimerkiksi siitä, että kansan valitsemalle Euroopan parlamentille tulee antaa lainsäädännöllinen aloiteoikeus ja tehdä siitä tasavertainen lainsäätäjä ministerineuvoston rinnalle.

Selonteossa on hyvin esillä se, että EU on arvoyhteisö. Suomi on aktiivisesti ajanut viime aikoina EU:ssa esimerkiksi sitä, että oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen takaamiseksi pitää luoda järjestelmä. Juuri tällaista Suomen EU-vaikuttamisen pitää olla.

Ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen -­ vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina – ovat myös asioita joissa EU:n tulee näkyä ja kuulua maailmalla. Nykyisin EU:n ulkopolitiikka ontuu, koska ensiksi komissio puhuu ihmisoikeuksien noudattamisen valtion X kanssa, minkä jälkeen jokin jäsenmaa käy saman maan kanssa omat keskustelunsa, joissa se jättää nämä kysymykset taka-alalle. Jotta EU:sta tulisi vahva arvoihinsa nojaava ulkopoliittinen vaikuttaja, tulee unionin puhua yhdellä äänellä.

Myös pankkikriisin ratkaisujen tulee perustua selkeisiin yhteisiin sääntöihin. On hyvä, että hallituksen kantana on se, että rahoituksen tulee perustua ensisijaisesti pankkitoimialalta kerättäviin ennakollisiin ja tarpeen mukaan jälkikäteisiin maksuihin. Veronmaksajien varojen käytön tulee aina olla vasta viimeinen vaihtoehto. Samalla on pidettävä nykyistä tiukemmin huolta siitä, ettemme anna verotulojen valua pääomapaon muodossa pois EU:sta. Nyt rahaa hukataan veronkierron takia biljoonan euron verran vuodessa. Hallituksen sitoutumiselle veronkierron vastaiseen työhön EU-tasolla on todella tarvetta!

Näiden suurten linjojen lisäksi haluan nostaa selonteosta esiin yhden yksityiskohdan. Entisenä europarlamentaarikkona kannatan lämpimästi sitä hallituksen linjaa, että Euroopan parlamentin hyväksyttävyyttä edistäisi myös kokoontuminen täysistuntoihin vain yhdessä paikassa. Reissaaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä rasittaa paitsi ympäristöä ja matkustajia myös käsitystä parlamentin toiminnan tehokkuudesta.

(Teksti on julkaistu Vihreässä blogissa 19.6.2013.)

Facebook
Twitter
WhatsApp