“Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvien kustannusten jaossa on tapahduttava muutos”, Heidi Hautala totesi tänään Lahdessa Naisjärjestöjen Keskusliiton järjestämässä tilaisuudessa. “Tällä hetkellä lapsen hoidosta aiheutuvat kustannukset kohdistuvat lähes yksinomaan äidin työnantajaan.”

“Perhelomien kustannusten jakoon on kerätty jo vuosia korvamerkittyä rahaa työnantajan sairasvakuutusmaksuilla, mutta pienten lasten työnantajille syntyneitä kustannuksia on todellisuudessa palautettu vain murto-osalla kerätystä varoista. Työnantaja saa palautusta ainoastaan perhevapaiden vuosiloma-kustannuksista ja niistäkin keskimäärin alle puolet.”

“Työnantajalle maksettava korvaus on saatava lähemmäs todellisia kustannuksia. Seuraavan hallituksen on hoidettava tämä Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeinen Lipposen I hallitukselta puolitiehen jäänyt asia päätökseen”, Hautala painottaa. “Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tärkeyteen on havahduttu myös muulla Euroopassa ja olisikin tärkeää saada miniminormeja voimaan EU:n tasolla.”

“Isien ja heidän työnantajiensa vastuuta työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta tulee lisätä”, Hautala jatkaa. “Yhteiskunnan vanhemmille myöntämä tuki ei saa jäädä äitien työnantajien kustannettavaksi, erityisesti kun vanhemmuuteen liittyviä oikeuksia edelleen käyttävät lähinnä äidit. Nykyinen räikeän epäoikeudenmukainen kustannusten jako tukee nuorten naisten syrjintää työmarkkinoilla ja kärjistää entisestään työmarkkinoiden jakautumista miesten ja naisten aloihin”, varoittaa Hautala.

“Tammikuun alusta voimaan tullut uudistus isien pidennetystä isyyslomasta on oikean suuntainen kannustin herättämään isiä aktiiviseen vanhemmuuteen. Isät kohtaavat kuitenkin usein syrjintää perheeseen liittyvien oikeuksien käytössä. Tasa-arvolainsäädäntö ja tasa-arvovaltuutettu ovat tässä myös miesten turvana”, Hautala muistuttaa .

“Tarvitaan myös asennemuutos työntekijöiden oikeuksien arvostamisessa työpaikoilla. Ylitöiden määrä täytyy saada alas. Monilla sektoreilla työntekijät tekevät ylityötä palkatta, koska hyväksyvät työhön kuuluvan venymisen epävarmoilla työmarkkinoilla. Pienten lasten molemmilta vanhemmilta tämä ei onnistu”, Hautala huomauttaa.

Neljän viime vuoden aikana tuotanto on Suomessa noussut kaksitoista prosenttia. Jos olisimme tyytyneet entiseen kulutustasoon ja sen sijaan lyhentäneet työaikaa 12 prosentilla – työviikkoa viidellä tunnilla tai työvuotta viidellä viikolla – se olisi tuntunut elämän laadussa. Vihreät ovat esittäneet, että pienten lasten vanhemmilla tulisi olla oikeus työajan lyhentämiseen kuuteen tuntiin päivässä. Taloudellista menetystä tulisi korvata hoitorahalla.