///Suomi-Tshetshenia-seura, Hannu Yli-Karjanmaa

Kansanedustaja Heidi Hautalan haastattelu

Kahdeksan Europarlamentissa vietetyn vuoden jälkeen Tshetshenian ystävänä tunnettu Heidi Hautala on jälleen kansanedustajana Suomen Eduskunnassa. [:]

Kysymys: Heidi Hautala, olet lähes ainoa suomalainen poliitikko, joka on selkeästi ilmaissut sympatiansa Tshetshenian kansaa kohtaan, mistä tällainen kiinnostus?

Heidi Hautala: Olen pitkään Europarlamentissa seurannut ja saanut tietoa nimenomaan tästä toisesta Tshetshenian sodasta. Olen lukuisia kertoja ollut mukana tilaisuuksissa, missä Tshetshenian edustajat, mm heidän ulkoministerinsä, ovat olleet kertomassa tilanteesta. Omalla toiminnallani olen edesauttanut asian esillä pitämistä. Kiinnostukseni juontaa juurensa oikeastaan jo Neuvostoliiton aikoihin. Seurasin sikäläisten toisinajattelijoiden toimintaa ja kävin myös tapaamassa heitä. Olen myös erittäin huolestunut FSB:n tietyistä operaatioista, paitsi Tshetsheniassa, myös venäläisiä ympäristöaktivisteja vastaan.

Kysymys: Mitä mieltä olet Tshetshenian konfliktin luonteesta, onko se Venäjän sisäinen asia vai kahden valtion välinen välinen sota, jossa pitäisi itse asiassa soveltaa kansainvälisen oikeuden periaatteita? Onko tshetsheeneillä oikeus aseelliseen vastarintaan? Mikä Tshetsheniassa on terrorismia?

Heidi Hautala: Tshetshenian tilannetta voi kuvata sanalla paradoksi. En ole juristi, joten en voi määritellä tarkasti kummasta on kysymys. Toisaalta kysymys näyttää olevan sodasta, mutta ei kannata kiistää, etteikö siellä olisi myös terrorismia. Tshetsheeneillä on oikeus puolustaa itseään. Terrorismiksi voi luokitella eräät itsemurhaiskut, mutta myöskään valtioterrorismia ei pidä unohtaa. Tshetsheenien terrorismi kumpuaa syvästä katkeruudesta, jota sota ruokkii.

Kysymys: Kansainvälisen yhteisön suhtautuminen Tshetshenian sotaan on ajan myötä muuttunut. Istanbulin julkilausumassa vaadittiin Venäjää palaamaan Hasavjurtin sopimukseen ja pitkään vitkuteltuaan EN otti keväällä 2000 pois Venäjän edustajien äänestysoikeuden. Sittemmin tultiin katuvaisiksi “kovasta” politiikasta ja on yritetty tukea Venäjän pyrkimyksiä laillistaa miehityshallinto. Onko valittu taktiikka “vuoropuhelua, ei vastakkainasettelua” osoittautunut oikeaksi?

Heidi Hautala: Syyskuun 11. terrori-iskut muuttivat tilanteen. Eräät terrorismin vastaiseen rintamaan osallistuvat maat käyttävät tilannetta hyväkseen kitkeäkseen takapihoiltaan poliittisia vastustajiaan. EU:ssa eräät suuret jäsenmaat eivät halua pitää Tshetshenian tilannetta esillä. On kuitenkin olemassa erilaisia linjauksia. Tanska oli puheenjohtajakaudellaan aktiivinen.

Kysymys: Mitä voit sanoa Suomen ulkopoliittisista linjauksista?

Heidi Hautala: Suomen ja ulkoministeri Tuomiojan kanta on ollut se, että Tshetshenian on oltava esillä EU:n ja Venäjän välisissä huippukokouksissa. EU:n rooli on hyvin tärkeä.

Kysymys: Onko Tshetshenia mielestäsi joutunut suurvaltapolitiikan pelinappulaksi? Viittaan tässä mm Gerhard Schröderin  ja Tony Blairin lausuntoihin. Onko perää Ahmed Zakajevin mielipiteessä, että eräät piirit länsimaissa suurvaltapoliittisista syistä näkevät mielellään sodan jatkuvan?

Heidi Hautala: Tässä tullaan taas terrorismin vastaisen sodan problematiikkaan. Eräillä mailla EU:ssa on ollut varsin kova linja, kuten Italialla ja erityisesti Espanjalla. Sillä saattaa olla jotain tekemistä Espanjan oman ETAa vastaan käymänsä sodan kanssa.

Kysymys: Mitä mieltä olet Venäjän Ahmed Zakajeviin kohdistamasta vainosta? Onko olemassa vaaraa, että Britannia luovuttaa hänet Venäjälle?

Heidi Hautala: En tunne tapauksen viimeaikaisia vaiheita, mutta Zakajevin tapaus paljastaa miten laho Venäjän oikeuslaitos on. Tanskassahan Zakajev jo vapautettiin ja tanskalaiset tuomarit sanoivat, että he olisivat menettäneet virkansa, jos olisivat suostuneet Venäjän esittämään luovutuspyyntöön.

Kysymys: Onko Aslan Mashadov mielestäsi Tshetshenian laillinen presidentti, vai terroristi kuten Venäjä väittää?

Heidi Hautala: Mashadovista voi ainakin sanoa, että hänellä on vahva oikeutus. Venäjähän väittää myös Ahmed Zakajevia terroristiksi, kokonaisen kansan leimaaminen terroristeiksi on väärin. Toinen asia on miten paljon Mashadov voi tilanteeseen vaikuttaa.

Kysymys: Eikö Venäjän presidentti Vladimir Putin ole itseasiassa pahempi sotarikollinen kuin Slobodan Milochevich? Miten häneen ja venäläisten tekemiin sotarikoksiin tulisi suhtautua? Onko realistista vaatia, että rikolliset itse tutkisivat tekonsa?

Heidi Hautala: Putinin kohdalla tietyt sotarikollisen tunnusmerkit täyttyvät. Venäläisten raakuudet tshetsheenikylissä puhdistusoperaatioiden aikana….Kyllä oikeudenkäynnillä Budanoviakin vastaan on tietty merkitys, sekin on parempi kuin ei mitään. Euroopan Neuvoston aloite erillisen sotarikostuomioistuimen perustamisesta käsittelemään Tshetshenian rikoksia on varmasti oikeansuuntainen.

Kysymys: Kerro miten pääsisimme eteenpäin Tshetshenian umpikujaan ajautuneen tilanteen ratkaisemiseksi?

Heidi Hautala: Täällä länsimaissa on järjestettävä tilaisuuksia ja pidettävä melua Tshetsheniasta. On luotava painetta, että EU-maissa poliittinen johto ymmärtää pitää asiaa esillä suhteissaan Venäjän suuntaan. Tshetshenian asian on oltava esillä.