Veroparatiisitalous haavoittaa valtioita ja ennen kaikkea niiden kansalaisia vieden pohjaa julkisen hyvinvoinnin rakentamiselta. Luxleaks-tietovuoto toi päivänvaloon useiden eurooppalaisten suuryritysten Luxemburgin valtion kanssa solmituista verosopimuksista käärimät hyödyt. Tiedot tulivat julkisuuteen tutkivien toimittajien kansainvälisen ICIJ-järjestön kautta. Jotta tiedonsaannin avoimuus ei olisi vain rohkeiden yksilöiden varassa, EU:n on toimittava oikeudenmukaisen verotuksen eteen.

EU-maat ovat laiminlyöneet yhteistyön aggressiivisen verosuunnittelun torjumisessa ja komissio on epäonnistunut jäsenmaiden toiminnan valvomisessa, todettiin Euroopan parlamentin veropäätöksiä tutkineen erityisvaliokunnan raportissa. Parlamentti suositteli muun muassa yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa, monikansallisten suuryritysten julkista maakohtaista raportointia, veropäätösten julkisuutta sekä tietovuotojen takana olevien pilliinpuhaltajien parempaa suojelua.

Valiokunnan toimintaa hankaloitti, että neuvosto, komissio ja osa jäsenvaltioista suhtautuivat sen työhön vastahakoisesti ja kieltäytyivät toimittamasta pyydettyjä asiakirjoja. Aggressiivisen verosuunnittelun ja haitallisen verokilpailun kitkeminen voikin edellyttää muutoksia myös asiakirjojen avoimuutta koskeviin sääntöihin.

Aktiivinen työ kansainvälisen veronkierron estämiseksi on hallitusohjelman kärkihankkeita. Hallituksen tähänastiset toimet eivät vakuuta. Hallintarekisteriuudistus oli esimerkki haluttomuudesta laittaa haitallinen verosuunnittelu kuriin.

Komissio antoi kesäkuussa tiedonannon yhtiöverotuksesta. Suomi puolsi avoimuutta, mutta sillä reunaehdolla, ettei yritysten hallinnollinen taakka kasva. Tämä ei saa tarkoittaa, että Suomi vastustaa pakollista, julkista maakohtaista raportointia. Hallitus on suhtautunut kriittisesti myös EU:n oman veroparatiisimääritelmän ja yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan luomiseen sekä veroparatiisien mustaan listaan. Suuryritysten julkinen maakohtainen veroraportointi on keskeinen keino verovälttelyn tukkimiseksi avoimuuden avulla. Suomen on edistettävä maakohtaista raportointia osana keskustelua, jota osakkeenomistajien oikeuksia koskevasta direktiivistä paraikaa käydään kolmikantaneuvotteluissa.

Allekirjoittaneiden valtioneuvoston jäsenten yhteistyöllä 2014 valmistellun kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman toteuttaminen on tärkeää. Hallituksen tulee kertoa, aikooko se jatkaa ohjelmaa, jolla veronkiertoon ja verovälttelyyn voidaan puuttua. Pelkkä toimeenpano ei riitä, lisäksi ohjelman toteutumista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Ohjelmaa tulisi myös päivittää vaalikausittain.

Valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden maakohtaisen veroraportointivelvoitteen toteutumisesta olisi helppo aloittaa. Tänä vuonna toimintaohjelman pohjalta toteutettu valtionyhtiöiden ensimmäinen julkinen raportointikierros toi ilmi, että raportointiohjeistus ei ole riittävän tarkka halutun lopputuloksen eli avoimuuden saavuttamiseksi. Moni valtionyhtiö ei antanut kaikkia pyydettyjä tietoja vedoten ohjeistuksen tuomaan mahdollisuuteen rajata raportointi yhtiöiden itsensä olennaisiksi katsomiin tietoihin. Valtioneuvoston kanslian on puututtava esiin tulleisiin puutteisiin tarkentamalla raportointiohjeistusta.

Entisten ministerien Jutta Urpilaisen, Erkki Tuomiojan ja Heidin yhteiskirjoitus julkaistu Suomen Kuvalehdessä 1/2016.