Pandoran paperit osoittavat jälleen kerran venäläisen rahan kytkökset kansainvälisiin veroparatiiseihin. Venäläisen rahan liikkeitä on syytä seurata tarkemmin EU:ssa ja myös Suomessa. Pandoran papereissa esiintyy Putinin lähin mies, Gennadi Timtŝenko, jolle Suomi myönsi kansalaisuuden vuonna 1999. Paljastuksen mukaan Timtŝenkolle siirrettiin miljardi euroa anonyymien veroparatiisiyhtiöiden kautta. Varoilla hän hankki omistukseensa huomattavan osan Venäjän toiseksi suurimmasta kaasuyhtiöistä Novatekista. Suomi on ystävällisenä naapurimaana ollut kätevä astinlauta laajemmalle Eurooppaan ja länteen.
Toimittaja Catherine Beltonin juuri suomeksi ilmestynyt Putinin sisäpiirissä -kirja syventää ja avartaa kuvaa venäläisestä rahasta. KGB siirsi jo 1980-luvulla kommunistisen puolueen varoja ulottumattomiin, mikä synnytti uusia käytäntöjä, joilla varmistettiin ote valtion strategisiin kassavaroihin ja mahdollisuus rahanpesuun veroparatiisien kautta KGB-yhteyksiään suosivan Putinin lähipiirin eduksi.
Suomi-yhteys on näkynyt Putinin lähipiiriin kuuluvien Rotenbergien ja Timtŝenkon yhteistyössä Hjallis Harkimon kanssa. Nordstream sai jo vuonna 2008 neuvonantajakseen entisen pääministeri Paavo Lipposen. Toinen entinen pääministeri Esko Aho kuuluu Venäjän valtion johtaman Sberbankin hallitukseen. Pankki on ollut Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan takia lännen pakotelistalla vuodesta 2014. Kaikki ovat yrittäneet selittää mustan valkoiseksi.
Pandoran paperien merkittävin paljastus koskee yli 30 valtionpäämiehen veroparatiisiyhteyksiä. Entinen pääministeri Tony Blair on neuvonut poliisivaltio Kazakstania maakuvan kirkastamisessa miljoonilla punnilla. Azerbaidzanin nykyinen presidentti Ilhan Alijev on kanavoinut veroparatiisiyhtiöiden kautta rahaa eurooppalaisille poliitikoille, jotka ovat edistäneet maan etuja kansainvälisissä järjestöissä. Pandoran papereissa esiintyvä Tsekin pääministeri Andrei Babis hävisi juuri parlamenttivaalit, mikä avaa mahdollisuuden katkaista korkean tason korruptio maassa.
EU-maidenkin jakamat kultaiset passit ja viisumit avaavat oven rahanpesulle, korruptiolle ja veronkierrolle. Muun muassa Kypros ja Malta ovat myyneet passeja sopivan sijoituksen vastineena, mutta kultainen viisumi, eli oleskeluoikeus järjestyy jopa 19 EU-maasta. Pandoran papereista käy ilmi tapaus, jossa kyproslaisella kultaisella passilla voi ostaa Suomesta kiinteistön yrityksen nimiin, mutta yritys voi varsin hyvin olla vaikkapa venäläisomistuksessa. Komissio avasi lopulta rikkomusmenettelyn Kyprosta ja Maltaa vastaan, sillä kaupankäynti EU:n kansalaisuudella rikkoo EU:n vilpittömän yhteistyön periaatetta.
Tietovuoto osoittaa kylmäävällä tavalla globaalin finanssiavoimuuden puutteen ja EU:n rahanpesua torjuvan lainsäädännön valuviat. Korruption ja rahanpesun torjunnassa avainasemassa ovat tiedot yritysten tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista. EU:n rahanpesun vastaisen direktiivin mukaan jokaisen EU-maan tulee luoda niin sanottu todellisten edunsaajien rekisteri, johon kirjataan yritysten omistajatiedot. Avoimuuden puolestapuhujana profiloitunut Suomi asetti kuitenkin riman surullisen alas. Suomessa tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvoite koskee vain yli 25% omistusosuuksia, joten sitä on helppo kiertää. Lisäksi rekisterin tiedot eivät ole julkisesti kaikkien saatavilla ja ne ovat maksullisia. Tiedon pyytäjän on annettava käyttötarkoituksestaan selvitys patentti- ja rekisterihallitukselle.
Komission uusin esitys rahanpesun vastaisen direktiivin uudistamiseksi on näytön paikka. On säädettävä tarkemmat kriteerit edunsaajarekisterien sisällöstä ja julkisuudesta. Lisäksi rekisteri on laajennettava koskemaan pankkitilejä ja talletuksia, jotta todelliset omistajat voidaan tunnistaa. Pandoran paperit voivat tuoda uudistuksille paljon kaivattua poliittista painetta.
Jo EU:n avointa dataa koskevan direktiivin nojalla yritysten omistajatiedot on avattava julkisesti saataville. Päätöksiä siis on, mutta jäsenmaiden toimeenpanossa esiintyy ilmeisiä puutteita. Tämä jarruttaa rahanpesun torjuntaa ja vaikeuttaa tutkivien toimittajien ja kansalaisjärjestöjen työtä.
Pandora-vuoto on myös ennen kaikkea osoitus tutkivan journalismin arvosta. Väärinkäytösten tutkijoita ja “pilliinpuhaltajia” on suojeltava. Euroopan parlamentti myöntää tänä vuonna 14.10. ensimmäistä kertaa Daphne Caruana Galizia – palkinnon EU:n perusarvoja edistävälle journalismille. Palkinto kantaa vuonna 2017 murhatun maltalaisen toimittajan Daphne Caruana Galizian nimeä. Caruana Galizia raportoi laajamittaisesta korruptiosta, rahanpesusta, järjestäytyneestä rikollisuudesta, kansalaisuuksien myynnistä sekä Maltan hallituksen yhteyksistä aiemman tietovuodon, Panaman papereihin.
