Suomen ulkopoliittisesta johdosta on kuulunut puoltavia kantoja kansainvälisen valuutanvaihtoveron eli niin kutsutun Tobinin veron käyttöönotolle.
“Hallitus on valmis tarkastelemaan uusien rahoituslähteiden käyttöä tavoitteena turvata YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden kehityspäämäärien saavuttaminen”, linjaa ulkoministeri Erkki Tuomioja vastauksessaan Kimmo Kiljusen (sd.) ja Heidi Hautalan (vihr.) esittämään kirjalliseen kysymykseen.[:]
Hautala ja Kiljunen kysyivät hallitukselta, onko se valmis tukemaan Ranskan, Brasilian, Espanjan ja Chilen syyskuussa tekemää aloitetta valuutanvaihtoveron käyttöönottamiseksi. Kyseessä on Brasilian presidentti Lula da Silvan ja Ranskan presidentti Jacques Chiracin teettämästä raportista, jossa esiteltyjen keinojen avulla voidaan kaksinkertaistaa globalisaation hallintaan tarvittava rahoitus ja samalla luoda pysyvä ja ennustettava rahoitusjärjestelmä. Raporttiin ja sen johtopäätöksiin olivat ennen kokousta yhtyneet myös Chilen presidentti Ricardo Lagos, Espanjan pääministeri Rodriguez Zapatero sekä YK:n pääsihteeri Kofi Annan.
Ulkoministeri Tuomioja asettaa kansainvälisten verojen tukemiselle kuitenkin ehdon: “Hallituksen näkemyksen mukaan kansainvälisen verotusmekanismin tehokkuus ja kyky mobilisoida lisäresursseja riippuu oleellisesti siitä, kuinka universaalilla pohjalla mekanismit voidaan toteuttaa”. Toisaalta Tuomiojan mukaan “aloitteen saama laaja ja myönteinen kansainvälinen vastaanotto on merkki siitä, että globaalien verojen toimeenpanoon tarvittava poliittinen tahto on voimistumassa”.
Heidi Hautala ja Kimmo Kiljunen toivovat, että myös Suomi voisi profiloitua yhtenä valuutanvaihtoveron edistäjänä. Tähän olisi nyt hyvä mahdollisuus, sillä myös presidentti Tarja Halonen esitti Hufvudstadsbaldetin 5.12. juhlanumerossa, että valuutanvaihtovero olisi asiantuntijoiden mukaan mahdollista toteuttaa.
“Valuutanvaihtoveron ja muiden kansainvälisten verojen edistäminen onnistuisi Suomelta luontevasti esimerkiksi Helsinki-prosessin yhteydessä”, pohtivat Kiljunen ja Hautala.
