Euroopan parlamentin jäsen, ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi ja kansanedustaja Heidi Hautala vaativat Suomelta EU:ssa aloitetta elintarvikkeiden pakollisiksi GMO-rehumerkinnöiksi. He pitävät lihateollisuuden päätöstä aloittaa GMO-rehun käyttö sianlihantuotannossa riskinä Suomen maineelle puhtaan elintarviketuotannon mallimaana. Nykyinen EU-asetus vuodelta 2003 ei vaadi tuotteisiin GMO-rehun käytöstä kertovia pakkausmerkintöjä.

– Tällä hetkellä ei ole olemassa riittävästi tutkimustietoa GMO-rehun vaikutuksesta sitä syöviin eläimiin, aivan kuten ei vuorostaan näitä eläimiä syöviin ihmisiinkään. Kuinka ylipäätään voitaisiin tutkia GMO-ruoan pitkäaikaisvaikutuksia ihmisiin, jos ihmiset eivät tiedä, mitä ovat syöneet? Myös tiedot GMO-soijan viljelyn ekologisista haitoista ovat huolestuttavia, toteavat Hautala ja Hassi Vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa.

On ympäristökysymykset tiedostavan, terveellistä ja puhdasta ruokaa haluavan kuluttajan oikeus tietää, syökö hän edes välillisesti GMO-tuotettuja elintarvikkeita.  Teksti “Tuotannossa käytetty GMO-rehua” on välttämätön tämän oikeuden takaamiseksi.

– Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöjen sekä eräiden avoimuutta kannattavien jäsenmaiden ponnistelujen ansiosta EU-asetukseen saatiin merkintävaatimus GMO:jen käytöstä esim. GMO-soijasta valmistetussa öljyssä, vaikka muunnettuja geenejä  ei esiintyisikään enää lopputuotteessa. Asetukseen jäi porsaanreikä, kun samaa periaatetta ei sovelleta rehuun. Tämä kuluttajan valinnanvapautta rajoittava puute on nyt aika korjata, sanoo Satu Hassi.

Odotettaessa EU-asetuksen muutosta Suomen lihateollisuus osoittaisi yhteiskunnallista vastuutaan ilmoittamalla, että se ottaa tämän merkinnän käyttöön vapaaehtoisesti.

– Lihateollisuuden päätös GMO-rehun käytöstä on ensimmäinen askel, joka voi vaarantaa Suomen maineen puhtaan tuotannon maana. GMO-viljelyn riskit niin luomulle kuin tavanomaiselle tuotannolle ovat ilmeisiä ja johtuvat muun muassa huolimattomasta käsittelystä, siitepölykulkeumista tai eläinten siirtelemistä GMO-alkuperän sisältämistä palkokasveista. Ihminen voi toki yrittää kontrolloida, ettei virheitä pääse syntymään, mutta  eri puolilla maailmaa esiin tulleet ongelmat kertovat olemassa olevista riskeistä, toteaa Heidi Hautala, joka myös johtaa Suomen luomumarkkinastrategiatyötä Finfood Luomun yhteydessä.

Kuluttajien luottamusta elintarvikeketjuun ei saa vaarantaa. Kun GMO-vapaan maan maine on kerran menetetty, on sitä vaikeaa saada enää takaisin.

– Suomen valttina kilpailluilla elintarvikemarkkinoilla voisi olla erikoistuminen, jolloin olisimme kilpailukykyisiä tietyllä sektorilla eli GMO-vapaassa elintarviketuotannossa. Tällöin kilpailisimme laadulla emmekä kävisi lainkaan jo etukäteen häviöön tuomittua taistelua määrällä. Valmiudet toteuttaa tehokas GMO-valvonta ovat olemassa, minkä Suomen menestyksekäs elintarvikevalvonta on jo nyt osoittanut, Hassi ja Hautala päättävät.