“Somalia tarvitsee kansainvälisen yhteisön tuen päästäkseen uuteen alkuun oltuaan 20 vuotta vailla valtiota. Lontoon konferenssit toivottavasti saavat avunantajat sovittamaan toimensa kunnolla yhteen keskenään ja Somalian omien kehitystavoitteiden kanssa”, kirjoittaa Lontoon Somalia-konferenssiin 7.5. osallistunut ministeri Hautala.[:]
Lontoossa tänään järjestetty Somalia-konferenssi sai kurjan varjon terroristijärjestö Al-Shabaabin tehtyä terrori-iskun Mogadishussa viikonloppuna. Iskun tavoitteena oli osoittaa kansainväliselle yhteisölle, ettei tilanne Somaliassa ole uuden presidentti Hassan Sheik Mohamudin ja hänen hallituksensa hallussa.Somalian tilanne on vielä erittäin hauras ja turvallisuustilanne heikko. Näin sen itse paikan päällä, kun vierailin Somaliassa pääsiäisen aikana yhdessä ulkoministeri Tuomiojan kanssa.
Somaliassa on kuitenkin tapahtunut valtavasti edistystä. Maassa on vaaleilla valittu presidentti ja hallitus, joka on sitoutunut avun edellyttämiin uudistuksiin. Al-Shabaab on kärsinyt tappioita. Ihmisillä on pitkästä aikaa uskoa tulevaisuuteen.
Myös Lontoossa pöydän ympärillä vallitsi vahva usko Somalian tulevaisuuteen. Maa tarvitsee kansainvälisen yhteisön tuen päästäkseen uuteen alkuun oltuaan 20 vuotta vailla valtiota. Lontoon konferenssit toivottavasti saavat avunantajat sovittamaan toimensa kunnolla yhteen keskenään ja Somalian omien kehitystavoitteiden kanssa.
Suomen puheenvuorossa painotin oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia valtion rakentamisessa. Muutoin on vaikeaa nähdä, että Somalia pystyisi saavuttamaan kestävää rauhaa ja kehitystä. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että oikeusjärjestelmä on itsenäinen ja tasapuolinen ja että instituutiot toimivat. Naisten oikeuksiin tulee kiinnittää erityishuomiota.
Kiinnostusta puheessani herätti erityisesti myönteinen kokemuksemme yhteistyöstä Suomen somalidiasporan kanssa. Meillä terveysalalle koulutetut somalit ovat nyt rakentamassa synnyinmaahansa terveydenhoitoa. Ehkä voimme piankin laajentaa tätä työtä pohjoismaiseksi yhteistyöksi.
Lontoon kokoukseen oli saanut kutsun myös kansainvälisessä rikostuomioistumessa ICC:ssa syytettynä oleva Kenian tuore presidentti Uhuru Kenyatta. Vaikka kyse onkin Somalian tärkeästä naapurista, samaan aikaan Keniassa katoaa Haagiin kutsuttuja todistajia. EU pitää yllä vain välttämättömiä kontakteja ICC:ssa syytettyjen kanssa, joten EU-maat pidättäytyvät Lontoossakin kahdenvälisistä tapaamisista Kenyattan kanssa.
Kenian, samoin kuin Afrikan sarven muidenkin valtioiden sitoutuminen Somalian vakauttamiseen ja kehittämiseen on silti ensiarvoisen tärkeää. Kenia on kantanut osansa konfliktista ottamalla vastaan miljoonia somalipakolaisia ja osallistumalla Al-Shabaabin vastaisiin taisteluihin. Kenyattan tapaus on malliesimerkki siitä, miten monimutkaista kansainvälinen politiikka välillä on.
Kokouksessa on myös tunnustettu jälleen kerran, ettei kehitystä ole ilman turvallisuutta, muttei myöskään turvallisuutta ilman kehitystä. Tänään eduskunnassa on käyty lähetekeskustelu turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Globalisoituneessa maailmassa turvallisuus on paljon enemmän kuin pelkkää perinteistä puolustuspolitiikkaa. Äärimmäisen köyhyyden kitkeminen edistää kaikkien turvallisuutta. Oikeusvaltio on kaiken kehityksen perusta.
Somalian kaltaiset hauraat valtiot tarvitsevat nyt kansainvälisten avunantajien täyden huomion ja tuen. Suomi on ottanut YK:ssa vastuulleen konflikti- ja turvallisuusnäkökulman tuomisen vuoden 2015 kehitystavoitteisiin.
(Teksti on julkaistu Vihreässä blogissa 7.5.2013.)
