Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala esitteli oikeus- ja sisämarkkina-asioiden valiokunnassa keskiviikkona 27.3. lausuntoluonnoksensa EU:n kasvihuonepäästökauppaa koskevasta direktiivistä.

Euroopan unioni on yhdessä vastuussa Kioton sopimuksen mukaisista kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä. Päästökaupan avulla pystytään teollisuuden osalta kustannustehokkaimmin ja kilpailuolosuhteiden kannalta tasapuolisimmin vähentämään kasvihuonepäästöjä. Osana kattavaa ilmasto-ohjelmaa komissio on ryhtynyt toimiin myös niiden sektoreiden osalta, joita päästökauppa ei koske, muun muassa liikenteen päästöjen vähentämiseksi. [:]

Komission esityksessä pakollinen unionin sisäinen päästökauppajärjestelmä aloitettaisiin vuonna 2005. Kioton mekanismien mukainen kansainvälinen päästökauppa taas käynnistyy vuonna 2008. Kauppa kattaisi noin 45 prosenttia EU:n alueella syntyvistä hiilidioksiidipäästöistä, Suomen osalta jopa 60 prosenttia muun muassa energian tuotannon, rauta- ja terästeollisuuden, ja paperin tuotannon päästöistä. Lupamenettelyn piiriin tulisi unionin alueella noin 4000-5000 teollisuuslaitosta.

Jotta saadaan syntymään mahdollisimman laajat ja toimivat markkinat, Heidi Hautala ei kannata vapaaehtoisuutta yrityksille, eikä sitä, että jäsenmaat voisivat jättäytyä päästökaupan ulkopuolelle. Kilpailun vääristymien estämiseksi jäsenmaiden suorittaman päästöoikeuksien alkujaon yhteisiä pelisääntöjä pitää tarkentaa. Hautala esittää, että 15-30 prosenttia päästöoikeuksista tulisi olla maksullisia. “Tämä edistää markkinoiden likviditeettiä, varmistaa uusien toimijoiden kitkattoman markkinoille pääsyn ja suosii niitä yrityksiä, jotka ovat jo vähentäneet merkittävästi päästöjään,” Hautala perustelee.

“Esitys jättää silti suhteellisen laajat mahdollisuudet kansalliseen harkintaan päästöoikeuksien jaossa esimerkiksi tietyn teollisuudenalan kilpailykyvyn tukemiseksi. Jäsenvaltioiden tulee myös varmistaa, että päästöoikeuksien myynti ei kasvata yritysten verotustaakkaa,” Hautala jatkaa.

Jotta yrityksiä ei rangaista jo tehdyistä päästövähennyksistä Hautala esittää, että päästöoikeuksien jaossa käytetään kolmen vuoden keskiarvoa 1995-2001 toteutuneista päästöistä. Päästöjen vähentämisen varmistamiseksi päästöoikeuksille tulee viimeistään 2008 lähtien määritellä tonnimääräinen katto.

Heidi Hautalaa ihmetyttää Suomen kielteinen kanta EU:n päästökauppaa kohtaan: “Suomi on sitoutunut yhdessä muiden EU-maiden kanssa päästövähennystavoitteisiinsa. Viime kädessä on Suomen edun mukaista, että unionin alueella käynnistetään viivytyksettä mahdollisimman kattava ja sitova päästökauppajärjestelmä, jolla varmistetaan myös kilpailijoiden osallistuminen talkoisiin ja toisaalta luodaan tarvittavaa joustoa tavoitteiden saavuttamiseksi. Teollisuus esiintyy näennäisesti yhtenäisenä vastustaessaan päästökauppaa, vaikka päästömäärien perusteella merkittävät energiasektorin yritykset ovat päätyneet päinvastaiseen kantaan.”

“Suomi on tunnettu ilmastopolitiikan alalla rakentavana jäsenmaana ja suomalaistahojen poikkeuksellisen aggressiivinen vastustus onkin herättänyt huomiota.”

Euroopan parlamentin oikeus- ja sisämarkkina-asioiden valiokunta äänestää Hautalan lausunnosta huhtikuun lopulla, ympäristövaliokunta äänestää päämietinnöstä toukokuun lopussa. Parlamentin ensimmäinen täysistuntokäsittely on odotettavissa ennen kesätaukoa.