alassa neuvoteltu EU:n avoimuusasetus uhkaa kaventaa asiakirjajulkisuutta merkittävästi. EU:n ministerineuvosto ja parlamentti valmistautuvat kahden seuraavan viikon kuluessa lyömään lukkoon unionin odotetut avoimuussäännöt. Kompromissiesitys uhkaa kaventaa kansalaisten oikeutta tietoon ratkaisevasti. Sekä Amsterdamin sopimus että perusoikeuskirja edellyttävät, että kansalaisilla on oikeus saada mahdollisimman laajasti tietoa unionin toiminnasta. [:] Asetuksen sisällöstä on neuvoteltu hyvin pienessä piirissä julkisuudelta pimennossa. Heidi Hautalan mukaan on paradoksi, että juuri avoimuusmyönteinen Ruotsi on halunnut pitää neuvottelut suljettujen ovien takana. Vakavin uhka kompromissiesityksessä liittyy neuvoston maaliskuussa tekemään päätökseen, jolla neuvosto hyväksyi turvallisuussäännöt. Ne sisältävät pitkälle meneviä määräyksiä erityisen arkaluontoisten asiakirjojen käsittelystä. Turvasäännöt tulevat sitomaan sekä EU-toimielimiä että jäsenmaita, mutta parlamentin kantaa sääntöihin ei kuultu. “Ministerineuvoston tavoitteena on selvästikin avoimuusasetuksen sitominen turvallisuussääntöihin ‘arkaluontoisten asiakirjojen’ kautta. Tällä tavoin ministerineuvosto on onnistunut kuljettamaan avoimuussääntöjen osaksi viime kesänä kohua herättäneen niin sanotun Solana-päätöksen.” ”Asiakirjajulkisuuden sisään muodostuu musta aukko, joka voi käytännössä rajoittaa kansalaisten oikeutta tiedonsaantiin melkein millä tahansa EU:n toimialalla. Erityissalailua eivät avoimuusasetuksessa nimittäin suinkaan edellytä vain tietyt turvallisuus- ja puolustuspoliittiset asiakirjat. Arkaluontoiset asiakirjat voisivat koskea ‘erityisesti’ yleistä turvallisuutta, puolustusta tai sotilasasioita. Luettelo ei ole tyhjentävä. Onkin hämmästyttävää, että Suomen hallitus on valmis hyväksymään lähes rajattoman harkintavallan EU:n toimielimille, vaikka se heikentäisi selvästi kansalaisten tiedonsaantioikeutta”, toteaa Heidi Hautala. Kompromissiesitystä käsitellään parlamentin kansalaisoikeuksien ja sisäasioiden valiokunnassa 24.4. Heidi Hautalan mukaan puheenjohtajamaa Ruotsi on markkinoinut kompromissiesitystä ja pelotellut, ettei tuleva puheenjohtajamaa Belgia pyrkisi lainkaan edistämään avoimuutta. Ruotsi on jopa saanut parlamentin selittelemään ja puolustelemaan neuvoston salailuintoa. Hautala toivoo, että parlamentti hyväksyisi omalta osaltaan selkeästi avoimuutta edistävät säännöt ja pakottaisi komission ja neuvoston perustelemaan salailutarpeensa julkisesti.